play

Kolumni: Tasapainottoman rullahiihtäjän karmeita tarinoita - mutta pannapa siihen äkkinäinen!

Jyrki Utriainen

- Et kohota! sanoo jääkiekkomaalilla ilman suojia oleva molarinuorukainen.

- No en en, vastaa mailan ja kiekon kanssa leipova kaveri.

- Et vippaakaan!

- En en!

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

- Muista sit!

- Joo joo!

Sitten kaveri lyö lämärin, kiekko tulee onnetonta maalivahtia suuhun, ja tämä sylkee kiekon ja hampaat pihamaalle.

Vanha Velipuolikuun sketsi tuli mieleen, kun lupailin pari viikkoa sitten moneen suuntaan: Juu, menen varovasti. Ei. En kaadu. Kyllä, kyllä. Menen hitaasti!

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Olin ottanut rullasukset lainaan. Piti jälleen löytää uusi laji, koska ikääntyvän kropan takia vanhoista lajeista karisee pois yksi toisensa jälkeen milloin minkäkin vaivan takia.

Kyllähän tämä sujuu. Ei tähän käyttöohjeita tarvita. Olinhan sentään takavuosina rullaluistellut satoja kilometrejä kesässä.

Kevyt, kiva kesälaji.

Menen autolla Liperin Salokylän koulun parkkiin. Siinä on tasaista asfalttia ja rauhallista pyörätietä hiihtäjän hiihdellä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Monot jalkaan, kypärä päähän. Kotona on käynyt mielessä, pitäisikö kaivaa rullaluisteluun hankitut polvi- ja kyynärpääsuojat matkaan. Ei nyt tämän vertaisen pikku lenkin takia tarvitse, ja kun tasaistakin on.

Ensituntuma suksiin on yllättävän horjakka.

Minulla on onneton tasapaino. Tai sitä ei ole.

Kuluneella viikolla piti mennä kokeilemaan sup-lautailua. Tiesin kyllä, miten siinä käy, mutta oli kuitenkin mentävä kotona vaikuttavien korkeampien voimien takia, jos ymmärrätte yskän.

Näky Kirkkolahdella lienee vastannut sitä, kun Mr Bean - nolojen tilanteiden mies - meni tv-sarjassaan rempseästi uimahallin hyppytornin ylimmälle tasanteella ja värisi ja tärisi siellä kaiteesta tiukasti kiinni pitäen.

Sup-laudassa vain ei ole kaiteita. Jäljelle jää pelkkä tärisevä Liperin mies.

Joskus, kun muksut olivat pieniä, olimme Punkaharjun Kesämaassa. Siellä oli sellainen valtava ilmatäytteinen kaaripallo, jonka päälle pääsi kamuamaan köyttä pitkin.

Kun siellä sitten kaikki pomppivat, olin itse välittömästi nelinkontin. Eikä siinä mitään, mutten päässyt ylös, enkä alas, enkä mihinkään suuntaan. Siinä vain köllähtelin välillä kyljelleen ja yritin kampeutua taas kontilleen.

Jos teen muutaman kuperkeikan, en ole pysyä enää tolpillani. Pahimmassa tapauksessa tulee vielä kaupantekijäisiksi öklö olo.

Alan lykkiä itseäni vauhtiin. Kyseessä ovat perinteisen tyylin rullasukset, eli etupyörässä on lukko, joka mahdollistaa potkun taakse ja näin muodoin vauhdin eteenpäin.

Sukset vetelevät eivätkä menekään kuin ladulla ikään.

Ensimmäisen 50 metrin jälkeen toinen niistä penteleistä vetelee vielä vähän lisää, horjahdan ja tempaisen polvi-kylki-etukenossa päin asvalttia. Asvaltti on ikävä vastus näin kesätamineissa - sortseissa, joiden suomenkieliseksi nimeksi kaavailtiin aikanaan asua lyhät.

Et sitten kohota. Etkä edes vippaa.

Äkkiä ylös. Näkikö kukaan? Eihän vain nähnyt.

Kuulostelen hetken: menikö jotakin rikki? Kipu iskee sääreen, mutta mitään ei tunnu olevan irti eikä poikki.

Kyllä nyt pikku lenkki pitää silti pyörähtää! Havuja, perkele!

Ostin nämä sukset. Tietenkin. Tänään menen taas lykkimään.

Kaivelin ne polvi- ja kyynärpääsuojat matkaan. Katselin juutuubista opetusvideoita. Miten hiton helpon näköistä se niissä onkaan!

Itselleni oikein mikään ei ole ollut elämässä helppoa. Aina on saanut pinnistellä ja ponnistella.

Urheileminenkin on ollut enemmän puristamista ja hampaat irvessä kuin rennosti ja hymyssä suin.

Kipujen rajoissa on silti syytä piiskata itsensä liikkeelle. Huonoin vaihtoehto ihmiselle on jäädä sohvan pohjalle.

Alku on aina hankalaa. Lopussa kiitos seisoo.

Kai näin?

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi