play

Kolumni: Rauhasta voi olla vielä pitkä matka rauhanaikaan

Jentta Ilanmaa

Sukupolveni Suomessa ei ole kokenut sotaa. Konkreettisesti lähimpänä sotaa olin 2000-luvun alussa vieraillessani Kosovossa. Tuolloin alueella käydystä sodasta oli kulunut muutama vuosi.

Siltä reissulta on jäänyt mieleen paljon. Lapset, jotka kävivät koulua rakennuksessa, jonka kellarissa osan heistä vanhemmat oli ammuttu. Opettajat, jotka kysyivät, voisimmeko me suomalaiset toimittaa heidän kouluunsa vihkoja ja kyniä, joita heillä ei ollut. Aamutossuissa lumihangessa leikkivä kehitysvammainen poika. Mies, joka kertoi, että ainoa tapa ansaita rahaa on tehdä lapsia, joista maksettiin pientä avustusta. Kirkon ympärillä vartioivat rauhanturvaajat ja nunna, jonka mielestä rauhanturvaajat olivat yhtä tyhjän kanssa, koska he eivät käyttäneet aseitaan.

Liikenne Kosovossa oli kaoottinen, joten lukuisat hidastetöyssyt tuntuivat erikoiselta satsaukselta liikenneturvallisuuteen muuten valvomattomassa liikenteessä. Ne olivat sitä varten, että kranaattien heittely nopeasti karkuun kaasuttavista autoista olisi vaikeampaa, valistivat rauhanturvaajat.

Kosovossa serbien ja albaanien välisellä kiistalla on yli 600 vuotta vanhat juuret. Viha osapuolten välillä ei ole väljähtänyt aikojen saatossa. Joulukuussa pidetyissä jalkapallon MM-kisoissa Sveitsin Kosovon albaanitaustaiset Granit Xhaka ja Xherdan Shaqiri joutuivat Serbiaa vastaan käymässään ottelussa serbifanien hampaisiin. Fanit lauloivat albaaneja pilkkaavia lauluja ja kehottivat huutelussaan muun muassa albaanien tappamiseen. Xhaka provosoi kentällä serbipelaajia omilla loukkaavilla eleillään.

Euroopassa soditaan nyt Ukrainan ja Venäjän kesken. Väkisinkin tulee mietittyä, millaiset miljoonakansojen välit ovat mahdollisen rauhan jälkeen. Onko kansojen välillä tiedossa jatkuva pinnan alla kytevä vihanpito vai kykenevätkö Venäjä ja venäläiset vastaavaan pesänselvitykseen kuin Saksa toisen maailmansodan jälkeen natsi-Saksan menneisyytensä suhteen.

Se on selvää, että materiaalinen puoli tulee joka tapauksessa olemaan Ukrainan jälleenrakennuksen helpoin osio. Sodan molempien osapuolten ja koko Euroopan kannalta toivoisi, että rauhan tultua historiasta oppia ammennetaan mieluummin sodanjälkeisestä Saksasta kuin Balkanilta ja Kosovosta. Tosin ensin tarvitaan se rauha.

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi