play

Kolumni: Urheiluhullut tarvitsevat sankaritarinoita

Jouko Kempas

Olympialaiset alkavat tällä viikolla. Vaikka monet ovat sitä mieltä, että olympialaiset ja koko urheilu pitäisi lailla kieltää, kisat alkavat silti.

Niinpä hattu pois päästä ja hetki hiljaa. Nimittäin harva on maan päällä se valtakunta, joka on tuottanut enemmän todellisia urheilusankareita kuin Suomi, isiemme maa. Noin alkaa radiokuunnelma Elmosta.

Joka itsenäisyyspäivä tolkun suomalaisen on telkusta katsottava Tuntematon sotilas. Kerran neljässä vuodessa kansalaisvelvollisuudeksi pitäisi ottaa Elmo-kuunnelman kuuntelu. Olympiaviikko on sille hyvä ajankohta.

Kuunnelma tai Juhani Peltosen 70-luvulla kirjoittama kirja Elmosta. Mainio kuunnelma löytyy pitkänä tai huippuhetkiin pätkittynä Yle Areenasta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kuunnelma nauraa suomalaisille ja saa suomalaiset nauramaan. Elmo on tuttu hahmo urheiluhulluille. Jokaisen suomalaisen rinnassa nytkähtää oudosti pelkkä hänen nimensä kuuleminen, sanotaan kuunnelmassa.

Kirja on vakavampi tapaus. Jos haluaa vain urheilulliset herkkupalat, voi aloittaa vasta sivulta 92, kun Elmo valmentautuu Derwangan jättiläiskisoihin.

Varmuuden vuoksi on sanottava, että Elmon tarina ei ole dokumentti vaan keksittyä satiiria. Lisättyä todellisuutta hillosilmällä, kuvaillaan nykyään.

Toki Elmo-hahmossa voi nähdä piirteitä 70-luvun pitkänmatkanjuoksijoista ja keihäänheiton mestarisankareista. Oli ne aikoja! Silloin Suomesta lähdettiin suurkisoihin voittamaan, tekemään ihmetekoja. Nykyään suomalaisten tavoite on päästä kisoihin, tehdä siellä parhaansa, ja sitten katsotaan, mihin se riittää. Asenteessa on eroja.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Elmon tarinassa Peltonen irvailee myös urheiluselostajien Pekka Tiilikaisen ja Paavo Noposen maalailevaa ja yltiöisänmaallista tyyliä. Näitä klassikkolegendoja esittävät tohkeissaan Kauko Helovirta ja Jarno Hiilloskorpi.

Entä mitä kertoo suomalaisista tarina Elmo-nimen takaa? Peltonen on sanonut valinneensa nimeksi Elmon, koska se oli silloin hänestä ehdottomasti rumin miehen nimi. Nimi oli silloin harvinainen, mutta sittemmin se yleistyi paljon.

Silloin Suomesta lähdettiin suurkisoihin voittamaan.

Sitten niitä sankaritarinoita: Andien talvikisoissa Elmo oli yksin Suomen joukkue. Muita ei tarvittu.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Elmo voitti kultaa syöksylaskussa ja 500 metrin pikaluistelussa. Luistelussa hän aiheutti yleisössä sorinaa kiertäessään kenttää tupruava piippu hampaissaan. Hän voitti myös viidenkympin hiihdon, vaikka nukkui nokoset kesken matkaa. Kultamitalimiehelle soitettiin Elmon toiveesta lapsikuoron laulamana Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, ei Porilaisten marssia.

Derwangan jättiläiskisoihin Elmo ei lähtenyt vain osallistumaan vaan voittamaan 16 kultamitalia. Hän voitti 100 metrin juoksun uudella ME-ajalla 9,72, vaikka kaatui 30 metrin kohdalla. Kymppitonnin juoksun voitto olisi ollut ylivoimainen, jollei hän olisi välillä pysähtynyt, jotta valmentaja saattoi rapsuttaa Elmon kutisevaa selkää. Keihästä hän heitti 106,79 ja hyppäsi pituutta 10,13 metriä.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi