Vieraskolumni: Maaseutuvaikutusten arviointipaikka

Tammikuun hyvinvointialuevaaleissa valittavan aluevaltuuston keskeisimpiä tehtäviä on palvelustrategiasta päättäminen.

Pohjoiskarjalaisista puolet asuu maaseudulla. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluja koskevia ratkaisuja tehtäessä onkin syytä toteuttaa maaseutuvaikutusten arviointi.

^{Maaseutuvaikutusten} arviointi peruspalvelujen järjestämisessä on myös yksi Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) linjauksista. Neuvoston tavoitteena on tukea valtioneuvostoa tärkeiden kansallisten maaseutupoliittisten kysymysten valmistelussa ja toimeenpanossa.

Neuvoston puheenjohtaja on maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Minulla on ollut mieluinen tehtävä osallistua 34-jäsenisen neuvoston työhön aiemmin ympäristöministeriön ja nykyään ely-keskusten edustajana.

Vuosille 2021-2027 laadittu Ajassa uudistuva maaseutu -kokonaisohjelma on MANEn toimintaohjelma. Ohjelman aikajänne on hallituskautta pidempi ja yhteneväinen Euroopan unionin rahoituskauden kanssa.

Maaseutupolitiikan visio on, että monimuotoinen maaseutu on kansallinen menestystekijä.

^{Sote-palvelujen} uudistamisen tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä yhdenvertaisten ja laadukkaiden palvelujen turvaaminen. Lainsäädäntövalmistelun yhteydessä tehty maaseutuvaikutusten arviointi ei riitä. Maaseutuvaltaisessa Pohjois-Karjalassa tarkempi arviointi on paikallaan palveluverkosta ja palvelujen saatavuudesta päätettäessä.

Sähköisten sote-palvelujen käyttö maaseudulla edellyttää toimivia tietoliikenneyhteyksiä. Liikkuvat palvelut, monipalvelupisteet ja monet uudet ratkaisut ovat tarpeen.

Sote-palvelujen tuottamisessa maaseudun asukkaille tarvitaan niin julkista sektoria, yrityksiä kuin järjestöjä. Ostopalvelut ja palvelusetelit ovat osa ratkaisua. Pieniä sote-alan yrittäjiä tarvitaan täydentämään palveluverkkoa.

Monipaikkaisuus ja asukasmäärien suuret kausivaihtelut on huomioitava sote-palvelujen kehittämisessä. Onnistuminen palkitaan myönteisinä talousvaikutuksina paikkakunnalla.

^{Sosiaalisesti kestävän} yhteiskunnan perusta on toimiva demokratia, aktiiviset ihmiset ja tulevat sukupolvet huomioiva päätöksenteko. Ehdokkaaksi asettuminen on arvokas asia ja äänestäminen tärkeää. Ne eivät kuitenkaan riitä tilanteessa, jossa päättäjien kotipaikat keskittyvät tiheimmin asutuille alueille.

Myös maaseudun asukkailla on oltava mahdollisuus vaalien jälkeenkin vaikuttaa omaa elinympäristöä, palveluja ja yhteiskuntaa koskeviin päätöksiin. Osallisuudella on vahva yhteys hyvinvointiin ja terveyteen sekä samalla alueen elinvoimaan.

ari.niiranen@ely-keskus.fi

Kirjoittaja on Pohjois-Karjalan ely-keskuksen ylijohtaja.