play

Vieraskolumni: Pelaamisen riemu ja tuska

Elina Pajula

Rahapelaaminen on meillä yleistä ja kulttuurisesti hyväksyttävää ja pelaaminen on läsnä suomalaisten arjessa. Rahapelaaminen on monelle viihdyke ja huvi, eikä siihen liity ongelmia tai riippuvuutta. Kuitenkin joka viidennellä on läheinen, joka kärsii peliongelmasta.

Yhteensä rahapeliongelmaisia on yli 100 000.

Keskustelu rahapelaamisesta on aika tunteikasta, mutta pelaamista myös tutkitaan paljon. Järjestimme Sovatekin Pelituen kanssa seminaarin, joka pohti peliongelmaa, tarjosi tietoa ilmiöstä ja käytettävissä olevasta tuesta.

Sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen on perehtynyt addiktioihin ja on mukana useissa kansainvälisissä vertailevissa tutkimuksissa.

Rahapeliongelmien ja muiden ongelmien välillä on voimakas yhteys. Ongelmapelaamiseen liittyy usein pakonomaista netinkäyttöä ja alkoholin riskikäyttöä sekä huumekokeiluja. Siten rahapeliongelmat ovat yhteydessä heikompaan hyvinvointiin.

Painopiste pelaamisessa on siirtynyt internetiin, ja netin rooli tulee korostumaan eri addiktioissa tulevaisuudessa. Yhteisöllisyyttä kaipaavassa ajassamme nettiyhteisöllisyys ei välttämättä auta addiktoitunutta.

Yhteisöstä voidaan löytää saman mielistä seuraa, mutta se myös kannustaa pelaamaan lisää.

Oksanen muistuttaa, että yhteisön tuki voi kääntyä riippuvuuden tueksi. Omaan ongelmaansa apua saaneen on vaikea toimia nettiympäristössä törmäämättä rahapelaamiseen.

Algoritmit tunnistavat vanhat riippuvuudet ja aggressiivinen mainonta löytää kyllä joskus pelanneen henkilön ja tarjoaa yhtä aikaa houkuttelevia pelejä ja pikavippejä niiden rahoittamiseen. Joskus ainoa tapa selvitä on vaihtaa identiteettiä verkossa.

Kalliin rahan helppo saatavuus on suuri yhteiskunnallinen ongelma. Kysyin Takuusäätiön toimitusjohtajan Juha A. Pantzarin näkemystä asiaan.

Hänen mielestään suuri osa ongelmakierteistä pysyy yllä, koska ihmisillä ei ole muuta ratkaisua rahapelaamisen aiheuttamaan velkaongelmaansa kuin yrittää pelata lisää ja voittaa enemmän.

Meillä rahapeliongelmaa on liian vähän tarkasteltu talousongelmana. Ihmisellä on pahimmillaan kymmeniä- tai satojatuhansia euroja velkaa ja mahdollisuus rahoittaa riippuvuuttaan lisävelkaa ottamalla.

Voidaanko tähän puuttua ja miten velkatilanne voitaisiin ratkaista esimerkiksi velkajärjestelyjen kautta?

Moniin asioihin voidaan vaikuttaa. Uusi arpajaislaki yrittää suitsia kansainvälisiä peliyhtiöitä ja mainontaa, ja nähtäväksi jää, onko sillä vaikutusta. Atte Oksanen kysyy, miksi kaupat ja kioskit ovat kasinoita ja voitaisiinko myös tähän etsiä ratkaisuja.

Siun sote ja eri järjestöt tarjoavat matalan kynnyksen tukea peliongelmiin. Ammatillinen apu ja vertaistuki ovat usein hyvä yhdistelmä. Jotta elämä olisi elämisen arvoista.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

elina.pajula@pksotu.fi

Kirjoittaja on toiminnanjohtaja Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:ssä.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi