Kolumni: Uni Kiinan lentokentältä

Haloo (huokaus). Huh huh, näinpä omituista unta. Olin jostain syystä lentokentällä Kiinassa. Ja tuota... jostain kumman syystä menin lippuluukulta kysymään raakasokeria, mutta en kerennyt vielä edes kysymään sitä, koska se naisvirkailija, joka käyttäytyi tosi eri tavalla kuin mitä yleensä odotetaan kiinalaiselta lentokenttävirkailijalta, hymyili ensinnäkin aivan mielettömän paljon ja tuli tosi lähelle.

Ei kuitenkaan kuiskannut vaan sanoi ihan normaalilla äänellä, ehkä jopa kovalla semmoisella innostuneella äänellä, tullen ihan lähelle – tuntui siltä että se suorastaan flirttailee – se kysyi, että haluanko hunajaa.

Minä siihen sitten vastasin, että joo totta kai, kyllä hunaja sopisi. Ja sitten se otti sellaisen ison pullon, josta se kaatoi sellaiseen pieneen muovipulloon kuitenkin jonkun semmoiset varmaan kolme desilitraa semmoista herkullisen näköistä hunajaa, ja sitten se ojensi sen mulle. Siihen tuli joku naisasiakas, joka rupesi selittämään saman tien jotain juttua, niin kuin kesken kaiken, ja mulla olis ollut vielä joku kysymys, mutta en enää muista sitä sitten sen kummemmin.

Mutta joka tapauksessa sen kiinalaisen lentokenttävirkailijan semmoinen niin kuin tosi iloinen, suorastaan ystävällinen ja lämpimän inhimillinen käyttäytyminen oli tosi kaukana siitä, mikä on stereotypia ja luultavasti osin myös todellisuus. Semmoinen uni.

^{Löysin puhelimestani} yllättäen tällaisen uneliaalla äänellä sanelemani nauhoituksen viime huhtikuun 24. päivältä. Sen kuuntelu aiheutti minulle kunnon hörönaurut julkisessa bussissa, joten ajattelin, josko se voisi huvittaa jotakuta muutakin. Tuskin unellani kuitenkaan sen suurempaa merkitystä on.

Silti tuntuu, että olisi hyvä kuulla tai lukea unista enemmänkin, sillä me nukumme yllättävän ison osan ajasta.

En osaa nähdä untani erityisen orientalistisenakaan. Edward Saidin klassikkoteoksen Orientalismi mukaan siirtomaa-ajan eurooppalaiset matkakertomukset ja ihmistieteet kuvasivat itämaisuuden jyrkkänä vastakohtana rationaaliseksi olettamalleen länsimaisuudelle.

Orientalististen ennakkoluulojen mahdollisuus on sinänsä syytä ottaa vakavasti, sillä sellaisilla oikeutetaan yhä edelleen Aasiasta ja Pohjois-Afrikasta tulevien syrjintää. Euroopan äärioikeisto perustaa samanlaisiin luuloihin koko poliittisen ideologiansa.

janne.juhana@gmail.com

Kirjoittaja on Marie Curie -tutkijatohtori University College Corkissa Irlannissa ja hänen tutkimuksensa sijoittuu Mosambikiin.