Kolumni: Li Andersson tyhjensi suvereenisti pöydän ja nousi vasemmiston sateentekijäksi

Andersson, Andersson, Andersson. Tämä takauma vuoden 1978 presidentinvaaleista ja pääosin Urho Kekkosta äänestäneiden valitsijamiesten äänten luvusta eduskunnassa tuli mieleen, kun eilisten eurovaalien Suomessa annettujen ennakkoäänien jakauma tuli julki iltakahdeksalta.

^{Vasemmistoliiton} puheenjohtaja Li Andersson teki valtaisan yllätyksen.

Vasemmistoliitosta valittiin suomalaismepeiksi enemmänkin kolme Anderssonia kuin hänen lisäkseen myös Merja Kyllönen ja Jussi Saramo. Nämä kaksi jälkimmäistä sattuivat vain onnekseen olemaan ehdolla samoissa vaaleissa kuin kaikkien aikojen suurimman äänimäärän Suomen eurovaaleissa nyt kahminut Andersson.

Anderssonin suosio näissä vaaleissa oli häkellyttävä. Andersson sai eurovaaleissa 13,5 prosenttia kaikista annetuista äänistä – siis 232 ehdokkaan joukossa! – kun tammikuun presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella hän sai tyytyä yhdeksän ehdokkaan joukossa vain noin viiden prosentin ääniosuuteen.

^{Kun nyt Anderssonin} kantona kaskessa ei ollut presidentinvaalien tapaan Pekka Haavistoa (vihr.) eikä eduskuntavaalien tapaan Sanna Marinia (sd.), hän tyhjensi suvereenisti pöydän.

Se, että puolueiden vaalikamppailussa vasemmistoliitto niistää ylipäänsä missään vaaleissa SDP:n nenän ja kiilaa sen edelle, on aivan ällistyttävää.

Kun tämä on näin selvästi Anderssonin henkilökohtaisen suosion ansiota, on vasemmistoliitolle katastrofaalista lähettää tällainen sateentekijä hautautumaan ja unohtumaan äänestäjiltä Brysseliin.

Koeta siinä nyt sitten sykähdyttää vasemmistoa symppaavien sydämiä ja herättää huumaa SDP:n puheenjohtajana Antti Lindtmanina, kun ensin oli Marin ja Haavisto ja nyt sitten vielä Andersson.

^{Helsinki, Helsinki,} Helsinki, Helsinki, Vantaa, Tuusula, Espoo, Turku, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Suomussalmi, Pietarsaari, Oulu, Tornio.

Siinä ovat Suomesta valittujen 15 europarlamentaarikon kotikunnat. Se painottuu viiden vuoden takaisia vaaleja selkeämmin Uudenmaan ja Varsinais-Suomen akselille.

Seitsemästä pohjoiskarjalaisehdokkaasta kukaan ei ollut lähelläkään tulla valituksi.

Joensuulainen vihreiden kansanedustaja ja ex-ministeri Krista Mikkonen oli heistä lähimpänä mutta vihreiden listan kuudentena silti yhtä kaukana kuin entisen morsiamen silmät toisistaan.

Toinen pohjoiskarjalainen kansanedustajaehdokas näissä EU-vaaleissa, outokumpulainen Sanna Antikainen jäi perussuomalaisten listalla kauas eikä saanut Savo-Karjalasta kuin hieman yli 1 300 ääntä.

Sen sijaan viime Pielaveden kotitilallaan tehdyn sukupolvenvaihdoksen myötä viime eurovaalien jälkeen kuopiolaistunut Elsi Katainen (kesk.) nousi Savo-Karjalan ja koko Itä-Suomen selväksi kärkiehdokkaaksi. Meppinä jatkamaan valittu Katainen keräsi Savo-Karjalasta komeat yli 24 000 ääntä.

^{Vasemmistoliiton lisäksi} nämä EU-vaalit voitti Suomessa selvästi kokoomus. Se oli kuitenkin ennustettavissa, kuten sekin, että Henna Virkkusesta tulee Suomen seuraava komissaari.

Perussuomalaisille eurovaalitulos oli musertavan huono. Alle kahdeksan prosenttia on satoa siitä, että ehdolla oli puolueen eduskuntaryhmän kolmosvitjalaisia eikä enää edes Laura Huhtasaarta.

PS olisi tarvinnut nyt kipeästi ehdolle mestariaan Jussi Halla-ahoa.