Sunnuntai, 19.11.2017 
Elisabet, Liisa
Kolumni

Mustalista: Suomen malli

  • Jouko Salmela

Työmarkkinataistot, laittomat ja lailliset lakot, hurjat puheet, uhkailu ja uhoaminen, umpiväsyneiden urhojen öiset neuvottelut ja valtakunnansovittelijan mustat silmänaluset ovat historiaa.

Työmarkkinoille luotu ns. Suomen malli tuo sopua, rauhaa, rakkautta ja keskinäistä ymmärtämystä kaikkialle muualle paitsi ei tietenkään Helsinki-Vantaan lentokentälle.

Suomen malli on enää olemattoman pientä viilausta vailla valmis.



Suomen mallin avainsana on paikallinen sopiminen. Pääministeri Juha Sipilän kyvykkäät ja kokeneet, kaiken nähneet avustajat ja neuvonantajat, iältään 19–22 vuotta, arvioivat paikallisen sopimisen tapahtuvan maamme työpaikoilla näin:

”On kaunis kesäkuinen perjantai-iltapäivä. Savukiehkura nousee yhtiön edustussaunan piipusta, lauteilta kuuluu vastan läiskettä. Laineet liplattavat rantakallioon, linnut laulavat, kalat hyppivät järvessä.

Yhtiön toimitusjohtaja ja pääluottamusmies astelevat saunasta pyyhkeet vyötäröllä terassipöydän ääreen. Pääluottamusmies esittää oman perustellun kantansa uuteen työehtosopimukseen.

Toimitusjohtaja kuuntelee suopeasti myhäillen ja nyökkää lopulta hyväksyvästi. Miehet allekirjoittavat paperit ja toisiaan syvälle silmiin katsoen vahvistavat paikallisen sopimuksen jämerällä kädenpuristuksella.

Sopimusta juhlistaakseen miehet tekevät tyynellä lahdella pienen kunniakierroksen soutuveneellä. Toimitusjohtaja soutaa, pääluottamusmies pitää perää.

Vastarannalta kuuluu vaimeana haitarinsoittoa, Unto Monosen iki-ihanan Satumaan sävelet kulkeutuvat leppeän kesätuulen mukana pitkin rantoja.

– Voiko maailmassa olla hienompaa asiaa kuin paikallinen sopiminen, myhäilevät tyytyväiset työmarkkinaosapuolet.”

Ensimmäisenä paikallisesta sopimista pääsevät soveltamaan käytäntöön Oy Suomen Prosessikaavio Ab:n toimitusjohtaja Jörö H. Äkämies ja pääluottamusmies Voitto-Kosto Taistolainen. Pääluottamusmies Taistolainen aloittaa:

– Niin. Ne on huomenna perseet penkissä, jos ei palkat nouse.

Toimitusjohtaja Jörö H. Äkämies keskeyttää:

– Suu tukkoon! Auot kitusiasi vain, jos minä sinulta jotain kysyn, ja eipähän tässä selvässä asiassa ole mitään kyseltävää. Minun henkilökohtainen 1,3 miljoonan euron optiopottini ei laukea, jos firmassa ei tehdä todella mittavia säästöpäätöksiä. Markkinointi ja tuotekehittely on jo lomautettu loppuvuodeksi, mutta se ei riitä mihinkään. Palkoista lähtee 10-15 prosenttiia EK:n Mattilan mallin mukaan. Kaikenmaailman pekkaspäivät, lomaltapaluurahat, iltalisät  ja muut hupsutukset loppuu just nyt. Tuossa on kynä, sutaseppa nimes paperiin ja painu hommiis, on tässä jo tarpeeksi tuhrattu kallista aikaa... Taistolainen, perhana, lopeta se sohiminen.... Pistä se pesäpallomaila takaisin sinne mistä otitkin...AUTSH...