Torstai, 15.11.2018 
Janika, Janita
Kolumni

Onko meillä sivistyspuolueita?

  • Pietu Heiskanen

Toimivan koulutusjärjestelmän voi tunnistaa muutamasta seikasta: laadukas opetus, saavutettavat oppilaitokset ja mahdollisuus kouluttautua riippumatta lompakon paksuudesta. Mikään ei todellisuudessa ole tietenkään näin yksinkertaista, mutta nämä koetaan koulutuksen vahvuudeksi.

Joulukuussa julkistetut Pisa-tulokset antavat huolestuttavia viestejä: peruskoulussa vanhempien sosioekonomisella taustalla ja asuinpaikalla on aikaisempaa enemmän merkitystä. Myös sukupuolien väliset erot ovat kärjistyneet.

Mihin on kadonnut jokaiselle yhtäläiset eväät tarjoava peruskoulu?

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Erityisesti peruskoulu tulee nostaa esille - sosiaalinen oikeudenmukaisuus rakentaa perustan suomalaisten sivistykselle. Koulutus ei siis välttämättä tarjoa yhtäläisiä mahdollisuuksia, jos siihen ei panosteta tai sen merkitystä ei tunnisteta.

Suunnanmuutokselle on tarvetta. Jokaisen sivistysliikkeeksi itseään kutsuvan puolueen tulisi nostaa osaaminen keskiöön. Toteamukset “maailman parhaasta koulutusjärjestelmästä” lamaannuttavat julkisen keskustelun.

Tuudittautuminen ja näennäinen tyytyminen nykytilaan ovat edistyksen suurimpia vihollisia jokaisella politiikan sektorilla.

Koulutuksesta ja sivistyksestä puhuminen on puolueiden näkökulmasta toimiva mahdollisuus saada nuorten sukupolvien huomio. On se kumma, jos tämä ei itseään tulevaisuuden tekijöiksi tituleeraavia puolueita kiinnosta. Tämä koskee puolueita vasemmalta keskelle ja siitä oikealle.

Julkinen keskustelu tarvitsee nyt rohkeita avauksia suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämiseksi. Se olisi rohkaisevaa, jos joku lähivuosien tulevista vaaleista olisi aidosti koulutusvaalit.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kirjoittaja on Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja.