Perjantai, 24.11.2017 
Lempi
Kolumni

Milloin teidän leipomossa lämpiää uuni auringolla?

  • Marita Jalkanen
Vapun alla arvostettu suomalaisbrändi Biolan tiedotti yritysryppääseen kuuluvan Favorit Tuote Oy:n muuttavan tehtaansa katon aurinkovoimalaksi. Muovituotetehdas valmistaa muun muassa kompostoreita ja kuivakäymälöitä.

Oululaisen painotalo Kalevan katolle asennettiin valmistuessaan Suomen suurin aurinkovoimala parisen vuotta sitten.

Favoritin aurinkovoimalasta on laskettu saatavan sen verran sähköä, että paneelien 25 vuoden tuottotakuun aikana niiden tuottamalla energialla kiertäisi henkilöautolla 85 kertaa maapallon ympäri.

Kalevassa keskimäärin kymmenen prosenttia, mutta kirkkaana kesäpäivänä jopa 90 prosenttia painolaitoksen sähköstä tulee taivaalta.

Joensuun Ilmastotorin viimeisimmät ilmastositoumukset tekivät Nordpap Oy ja JK Lämpö viime viikolla.

Suurista toimijoista kunnat ovat olleet ja ovat yhä laajemmin pyrkimässä ympäristövastuullisen toiminnan edelläkävijöiksi. Suuret yksityiset toimijat sen sijaan näyttävät syttyvän hitaasti.

Lieneekö yritysten erona kuntiin se, että kunnissa käytetään veronmaksajien rahaa, ja sitä on aina niukasti.

Hiilineutraaliutta tavoittelevien Hinku-kuntien lisäksi on perustettu Fisu-verkosto: Finnish Sustainable Communities, Suomen kestävän kehityksen kunnat.

Fisut pyrkivät resurssiviisauden edelläkävijöiksi. Hiilineutraaliuden lisäksi tavoitellaan jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta.

Fisujen sloganeita ovat ”elinvoimaa resurssiviisaudesta” ja ”nuukuuden taidosta huomisen hyvinvointia”. Ympäristöviisaus nähdään kunnan vetovoimatekijäksi asukkaiden ja elinkeinoelämän houkuttelemisessa.

Muun muassa Iissä on otettu hiilineutraaliuden tavoitteista seuraava askel Fisu-kunnaksi. Fisu-projektin odotetaan Kuntalehden mukaan tuovan etuja Iin talouteen kahta kautta. Sillä houkutellaan uusia investointeja ja resursseja käytetään järkevästi.

Iissä on Suomen suurin tuulivoimakeskittymä, ja Fisu-Forssassa kiertotaloudesta on syntynyt elinkeinotoimintaa muun muassa materiaalikierrätyksessä.

Resurssiviisaudessa on kyse maineesta ja rahasta. Parhaimmillaan ensimmäinen ruokkii jälkimmäistä.

Rahasta on kyse, kun taivaalta sataa edullista energiaa. Hyvä brändi-imago tuo firmalle kysyntää ja asiakkaita. Kuntaan positiivinen maine tuo asukkaita ja verotuloja, mahdollisesti uusia yrityksiä.

Fisu-kuntien hyvinvointi ja elinvoima ovat niitä iskusanoja, joihin Pohjois-Karjalassakin koetetaan saada sisältöä.

Hyvä alkaa kiertää. Yksi Nordpap Oy:n ympäristösitoumuksista on, että yritys tulee suosimaan ympäristön huomioivia palveluntarjoajia.

Mitenkäs suu pannaan, jos ympäristöimagon puute painaa asiakkaan valinnoissa niin, että kaupat menevät sivu suun.

”Meidän pullat ovat vihreämpiä” olisi aika hyvä mainoslause. Tai ainakin huomiota herättävä.