Keskiviikko, 23.8.2017 
Signe, Varma
Kolumni

Kymmenientuhansien yhteinen leirinuotio lämpimässä yössä

  • Jani Leinonen
Olihan se elämys.

Jukolan viestin ensikertalaisena en vielä lauantaina oikein tiennyt, mitä odottaa. Jännittihän se, ja paljon.

Löytyvätköhän rastit ylipäätään? Onhan metsässä paljon muitakin, mutta silti.... Kunto varmaan kestää, mutta miten pimeässä voi ylipäätään suunnistaa? Kysymyksiä oli paljon, vastauksia vähemmän.

Elämyksenä Jukolan viestin avausosuus täytti lopulta kaikki odotukset. Se on osuuksista paras, luonnehtivat kokeneet Jukola-kävijät.

Kun Enon kirkon kellot lauantaina kello 23 kumahtivat, yli 1 500 Jukolan viestin avausosuuden suunnistajaa säntäsi kohti Harpatinvaaran metsiä. Mieleenpainuva hetki.

Otsalamppujen katkeamaton virta enolaisella suolla keskellä liki yötöntä yötä, siinä oli urheilujuhlaa upeimmillaan. Siinä alkoi ymmärtää, mistä lopulta on kyse.

Eikä kirkkaassa kesäyössä ollut pimeää. Eikä kylmä.

Monet huolet osoittautuivat turhiksi, ja parituntinen urakka taittui kaikella kunnialla. Mutta armottoman kovaa ja tarkasti kilpailijat nelinumeroisillakin sijoituksilla kulkevat, se tuli ainakin todettua. Reipasta porukkaa.

Jukolan viestin ydin ei ole tunnin, kahden tai useamman kilpailusuoritus vaan koko viikonvaihde. Kuin kymmenientuhansien ihmisten yhteinen leirinuotio: paljon levollista hiljaisuutta, vähemmän ylenmääräistä mökää.

Yöpyminen teltoissa joukkuekavereiden ja tukijoukkojen kanssa on yhteisöllisyyttä ylimmillään. Vaikka siirtymät ja elo luonnon armoilla toki urheiluhenkeä vaativatkin.

Joensuu-Jukolan järjestelyt toimivat kaikkinensa moitteettomasti. Kaikki 35 000 ihmistä mahtuivat sovussa kompaktiksi mainitulle alueelle, jossa kävelymatkat olivat kohtuullisia.

Perinteisesti Jukolan viestit eivät viranomaisia juuri työllistä, ja sama oli tilanne Enossa. Poliisi ja pelastuslaitos kiittelivät sunnuntaina vuolaasti sekä Jukolan viestin järjestelyjä että osallistujia. Vaikka toki yksittäisiä päihtyneitä oli poliisinkin pitänyt palauttaa kartalle.

Jukolan viestin tunnelmasta nauttivat Enossa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolisonsa Jenni Haukio. Presidenttipari saapui Suomussalmelta Hossan kansallispuistosta helikopterilla, joten he saivat ihastella runsaasti pohjoiskarjalaisia järvi- ja jokimaisemia.

- Aivan upealta näytti. On ihmisen onni asua täällä, presidentti Niinistö suitsutti ja kansa tykkäsi.

Joensuu-Jukolan suojelija Jenni Haukio nosti juhlapuheessaan aiheellisesti esiin paikallisten talkoolaisten merkityksen. Moni heistä huhki esimerkiksi rakennustöissä tai ruokahuollossa pitkää päivää. Ilman heitä ei olisi koko tapahtumaa.

Osallistujille Joensuu-Jukola näyttäytyi juuri niin iloisena ja avuliaana kuin 1 500 talkoolaista sen tekivät.

Kyllä se kieltämättä jännitystä helpotti, kun kartanjakaja rupatteli mukavia juuri ennen lähtöä. Ja toivottelipa vielä hyvää kisaa kaupan päälle.

Hikisen urakan jälkeen odotti tietenkin sauna. Kolme euroa kassalle, suihku ulkoilmassa ja valtavaan telttaan saunomaan. Ja meitä muuten oli paljon.