Keskiviikko, 27.9.2017 
Vesa
Kolumni

Paatuneinkin kyynikko herkistyy Rokissa

  • Olli Sorjonen
Kriittinen katsaus pitäisi Ilosaarirockiin vuosimallia 2017 luoda. Tämä on yllättävän vaikea tehtävä. Ja tietysti mukava niin.

Sääennusteista huolimatta aurinko paistoi suurimman osan ajasta.

Poliisi tiedotti sunnuntaina, että Ilosaarirock-viikonloppu on ollut koko kesän rauhallisin viikonloppu. Ilosaarirock teki yleisöennätyksenä, kun kolmipäiväiseksi laajentunut festari veti paikalle yhteensä 67 000 ihmistä.

Tästä huolimatta palvelut pelasivat moitteetta. Ruoka- ja juomajonoja toki oli, mutta mahdottomiksi nekään eivät venyneet. Vessoja ja vesipisteitä oli riittävästi. Alue kokonaisuutena oli viihtyisämpi kuin koskaan aiemmin.

Varsinkin Soundi-lavan uusi suuntaaminen pois pääporteilta kohti nurmirinnettä ja katsomon rakentaminen rinteeseen sekä raviradan huoltokoppien käyttöönotto osaksi Metelli-teltan aluetta ovat pieniä mutta onnistuneita muutoksia.

Pari pientä ongelmaa löytyy, jos etsimällä etsii.

Päälavan niin sanottu sivuanniskelu oli aiempina vuosina erittäin viihtyisä paikka seurata päälavan keikkoja.

Mukava nurmitilkku istuskella ja nautiskella. Nyt anniskelu on pölyävä hietikko, jolle ei tee mieli jäädä istuskelemaan. Tästä uudistuksesta kiitos kuuluu Joensuun kaupungille, joka poisti nurmikkopläntin.

Toinen puheissa esiin noussut kipukohta on uudistunut narikka. Perusmaksun sijaan nykyisin on käytössä myös kahden euron kertamaksu, aina kun narikalta jotain hakee.

Ramppaamisen suitseminen on ymmärrettävää, mutta kun erillistä juomanarikkaa ei ole, oman juoman taukojuomiselle tulee nopeasti aika kova hinta. Rahaa suurempi ongelma on kuitenkin, jos maksu ohjaa ihmisiä juomaan kertakäynnillä ”koko rahan edestä” eli enemmän.

Ihmisluonto kun on, mikä on. Toki festarin ydintehtävänä ei voi olla omien alkoholijuomien nauttimisen tukeminen.

Muistan naureskelleeni partaani, kun Ilosaarirock lanseerasi pari vuotta sitten käsitteen Kesän paras viikonloppu.

Onhan tuo nyt mahtipontista, muistan ajatelleeni. Mutta tottahan se on. Ja mikä parasta, nyt voidaan jo puhua kesän parhaasta viikosta.

Vaikka Ilovaarirock kärsikin Ilosaaren remontin myöhästymisestä, on sen siirtäminen viikkoa aiemmaksi täysin oikea ratkaisu. Näin Ilosaarirock ja Ilovaarirock eivät syö toisiaan. Pientä terävöitystä ohjelman suunnitteluun, niin olen varma, että Ilovaarirock nousee ensi kesänä uuteen kukoistukseen. Eikä pidä unohtaa Vekararokkia. Veikkaanpa että kyseessä on koko maailmankin katsannossa harvinainen festari, kun lapsille tehdään tapahtuma täysin samalla kunnianhimolla ja ammattitaidolla kuin kymmenilletuhansille aikuisillekin.

Popkatu puolestaan tekee arvokasta kulttuurityötä tuomalla mielenkiintoista ohjelmaa niille, joilla ei ole varaa tai kiinnostusta rokata Laulurinteellä.

Viimeistään siinä vaiheessa, kun Ultra Bra vimmasi kymmentuhatpäisen yleisön tunteikkaaseen yhteislauluun, suli paatuneimmankin kyynikon ja ammattivalittajan sydän.

Kesän paras viikonloppu.