Keskiviikko, 18.10.2017 
Säde, Satu
Kolumni

Tasa-arvo voidaan ottaa myös pois

  • Terhi Nevalainen

Myönnän olevani parantumaton Margaret Atwoodin ihailija, mutta suosittelen kaikkia tasa-arvokehityksen etenemiseen uskovia lukemaan hänen kulttiromaaninsa Orjattaresi.

Alun perin vuonna 1985 ilmestyneeseen romaaniin tutustuminen on nyt helppoa. Siitä on olemassa tuore HBO:lta nähtävä TV-sarja, joka kuluvana vuonna palkittiin viidellä Emmyllä. Samaan syssyyn kirjasta otettiin uusi suomenkielinen painos.

Jostakin syystä sarja on nykymaailmassa koettu jälleen ajankohtaiseksi. Tarkoitan tällä nyt lähinnä sellaista kehitystä, joka on nähtävissä esimerkiksi Unkarissa, Puolassa ja Turkissa - ja myös Yhdysvalloissa.

Suuri osa suomalaisista tasa-arvotoimijoista on parhaillaan koolla Kajaanissa Tasa-arvopäivillä, joita olen itsekin seuraamassa. Päivät avattiin kansainvälisenä tyttöjen päivänä, johon myös Euroopan tasa-arvoinstituutti Eige kohdensi vuoden 2017 EU:n tasa-arvoindeksin julkaisun. Eigen raportti on luettavissa täällä.

Suomi on vertailussa jälleen kerran kolmas heti Ruotsin ja Tanskan jälkeen. Suomen indeksiluku on 73, mikä on selvästi yli Euroopan keskiarvon 66,2.

Kuten tasa-arvoasioista vastaava perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) Tasa-arvopäivillä totesi, kehitys ei Suomessakaan ole ollut vain myönteistä. Parhaimmillaan Suomen indeksiluku on ollut 74,4.

Yksi pitkäaikainen ongelma Suomessa ovat voimakkaasti sukupuolittuneet työmarkkinat. Ero naisten ja miesten ammattialojen välillä ei tunnu yrityksestä huolimatta kapenevan.

Eigen arvio on, että euroopanlaajuisesti tasa-arvo etenee etanavauhtia. Kymmenessä vuodessa Euroopan keskiarvo on kohentunut vain neljän pykälän verran.

Myönteinen muutos näkyy selvimmin päätöksenteossa, jossa tasa-arvo on Eigen mukaan kymmenessä vuodessa parantunut liki kymmenen pykälää. Eige tulkitsee tämän niin, että poliittinen ja julkinen painostus toimii.

Silti erityisen selvää Eigen raportissa on vallan jakautuminen. Karkeasti yksinkertaistaen voi todeta, että Euroopassa miehet päättävät rahoista, naiset tekevät työt.

Tuorein tasa-arvokeskustelu Suomessa käytiin mies-päätteisistä tehtävänimikkeistä.

Tasa-arvo ei totisesti kaadu eikä nouse sen mukana, muutetaanko eduskunnan puhemiehen titteli puheenjohtajaksi vai ei. Se alentava irvailu, jolla jotkut tähän keskusteluun osallistuivat, kertoo paljon enemmän. Siinä tulevat näkyviin juuri ne asenteet, joiden vuoksi tasa-arvotyö on Suomessakin tarpeen vielä pitkään.

Kuten monesti on todettu, tasa-arvo ei suinkaan ole vain naisten tasa-arvoa. Tasa-arvo tarkoittaa mahdollisuuksien yhdenvertaistamista niin käytännön kuin asenteiden tasolla. Tasa-arvotyö koituu yhtä lailla miesten kuin naisten hyväksi.

Yksi osa tasa-arvokehityksen vastustamisesta onkin vain laiskaa pitäytymistä perinteisessä.

Optimistina jaksankin uskoa, että eräänä päivänä eduskuntakin saa puheenjohtajan - ihan virallisesti.