Keskiviikko, 22.11.2017 
Selja, Silja
Kolumni

Seksuaalista häirintää ei pidä sietää missään tilanteessa

  • Sanna Korhonen
Sosiaalisessa mediassa on tällä viikolla levinnyt amerikkalaisen näyttelijän Alyssa Milanon alulle panema kampanja, jolla kiinnitetään huomiota naisten kokemaan seksuaalisen häirintään, ahdisteluun ja väkivaltaan. Seksuaalista häirintää tai väkivaltaa kokeneita naisia pyydetään laittamaan statuspäivitykseensä tunniste #metoo eli minä myös.

Tavoitteena on tehdä näkyväksi sitä, kuinka laaja ilmiö seksuaalinen häirintä on eri muodoissa. Kampanja sai alkunsa New York Timesin paljastettua elokuvatuottaja Harvey Weinsteinin ahdistelleen seksuaalisesti ja mahdollisesti myös raiskanneen useita kanssaan työskennelleitä naisia.

Seksuaalinen väkivalta tarkoittaa toisen ihmisen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaamista. Seksuaalinen häirintä taas toisen ihmisen seksuaalisen itsetunnon loukkaamista. Flirttailu on kahdenvälinen kontakti, jossa molemmat osapuolet ovat mukana.

Lievemmissä muodoissa seksuaalinen häirintä voi olla perään huutelua kadulla tai sopimattomia kysymyksiä baarissa. Työpaikalla seksuaalinen häirintä voi tarkoittaa vihjailua, rivoja vitsejä tai ulkonäköön kohdistuvia huomautuksia.

Kyse on myös siitä, mitä kukin kokee häiritseväksi. Toisilla raja on korkeammalla kuin toisilla. Tilannetajua on hyvä olla, mutta jos toisen käytöksen kokee kiusalliseksi, se kannattaa ottaa puheeksi. Jokainen voi asettaa itse omat rajansa.

Näin teki 20-vuotias amsterdamilainen opiskelija Noa Jansma. Hän perusti Instagram-tilin Dear cat callers, koska hän kyllästyi jatkuvaan perään huuteluun ja sopimattomiin ehdotuksiin. Tilillään hän on julkaissut yhteiskuvia itsestään ja huutelijoista, ja jokaisen kuvan yhteydessä hän kertoo myös, mitä mies on hänelle huudellut. Kaikkiin julkaisuihin hän on saanut luvan huutelijoilta. Nämä miehet ovat suostuneet mielellään yhteiskuvaan, eikä heitä tunnu haittaavan kyseenalainen julkisuus.

Helsingin Sanomien julkaisema Wumo-sarjakuva herätti samasta aiheesta keskustelua viime kesänä. Sarjakuvassa kaksi naista valittaa suuren ääneen sitä, kuinka rankkaa on olla hyvännäköinen, koska heitä häiriköidään koko ajan. Kolmas nainen istuu hiljaa harmistuneena, koska häntä ei häiritse kukaan, joten hän ei koe itseään viehättäväksi. Sarjakuvassa on vinha perä, jos tarkoituksena on nostaa naisten kokemaa häirintää esille, mutta tuskin kukaan haluaa kuulla ventovieraalta rivoja ehdotuksia itsetuntonsa parantamiseksi.

Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu ei ole vain miesten naisiin kohdistamaa. Kuka tahansa voi joutua häirinnän kohteeksi - missä tahansa. Minä myös -kampanjaan ovat ottaneet jo osaa mutkin kuin naiset. Kampanja on kerännyt kymmeniä tuhansia vastauksia pelkästään Twitterissä ja siihen ovat osallistuneet tavallisten ihmisten lisäksi monet julkisuuden henkilöt ulkomailla sekä Suomessa.

Jos tämä kaikki kuulostaa liioittelulta, mieti, haluaisitko tyttäresi, puolisosi, siskosi tai äitisi kokevan mitä tahansa yllämainituista tai seuraavista asioista: pään taputtelua, kasvoihin tarttumista, vislailua tai niitä kuuluisia riisuvia katseita.

Sanoisitko, että nyt riittää? Minä myös.