Perjantai, 17.11.2017 
Einari, Eino
Kolumni

Voitaisiinko puhua myös itsenäisyyden saavuttamisesta?

  • Sirpa Suomalainen
Elokuva tuntemattomasta sotilaasta on muodostunut Suomen itsenäisyyden ikoniksi. Se pitää katsoa aina itsenäisyyspäivänä, ja tänä vuonna ihmiset käyvät katsomassa uusimman version ennakkoon elokuvateatterissa.

Itsenäisyyspäivänä puhutaan viime sodista ja sotaveteraaneista. Huomio on vuosissa 1939-1945, tapahtumissa ja ajassa, jolloin Suomi ei menettänyt itsenäisyyttään.

Sotien jälki näkyy meissä kaikissa. Isämme ja esi-isämme olivat mukana taistelemassa ja sotien jälkeen henkisesti ja fyysisesti kauheuksista toipumassa.

Koska sota-aika on vielä niin lähellä ja koska meillä on siihen kosketuspintaa, kenellä minkäkin laista, olemme ilmeisesti alkaneet uskoa, että Suomi itsenäistyi sota-aikana.

Tänä vuonna, jolloin juhlistamme 100-vuotiasta Suomea, odotin laajaa, värikästä, kinastelevaa ja informatiivista debattia Suomen itsenäistymisestä ja sitä edeltävistä tapahtumista.

Kuvittelin, että joka puolella on haastatteluja, tv-ohjelmia, tietoiskuja ja jopa väittelyjä siitä, miten ihmeessä autonominen Suomi onnistui saamaan itsenäisyyden. Mutta ei, eipä ole tällaisia tapahtumia kohdalle sattunut.

Taannoinen televisiossa näytetty elokuva havahdutti tällaista pohdiskelemaan. Elokuva tuli iltamyöhään ehkä Teemalta, ja huomasin sen sattumalta. Alku jäi näkemättä ja teoksen nimikin meni sivu suun.

Rupesin tätä kolumnia varten hakemaan tietoja puheena olevasta elokuvasta. Wikipedian mukaan kyse oli suomalais-neuvostoliittolaisesta historiallisesta ja poliittisesta draamaelokuvasta vuodelta 1976.

Elokuva on nimeltään Luottamus, ja se kuvaa Suomen itsenäisyyden tunnustamiseen vuonna 1917 johtaneita tapahtumia ja erityisesti neuvostojohtaja Vladimir Leninin osuutta.

Elokuvan juoni pohjautuu pääosin todellisiin historiallisiin tapahtumiin.

Aloite elokuvaan oli tullut Suomesta, mutta käsikirjoitus on venäläisiltä. Väinö Linna on käännöksen pohjalta kirjoittanut suomenkielisen dialogin.

Luottamuksestatuli siihen mennessä kallein elokuva Suomessa. Siitä ei tullut erityisen suosittua; kouluille se kuitenkin kelpasi opetustarkoituksiin. Näin siis kertoo Wikipedia.

Tämän Luottamus-nimisen elokuvan haluaisin nyt itsenäisyyspäivänä nähdä.

Hyvä vain, jos siinä on puutteita ja kyseenalaisia kohtia, sillä silloin heräisi keskustelu siitä, mistä Suomen täyttäessä 100 vuotta pitäisikin keskustella.

PS. Kylläpä minua ilahdutti sähköpostiin äsken tupsahtanut Tullin tiedote, jonka otsikko kuuluu näin: ”Sata vuotta sitten: Vallankumous Venäjällä. Junat kulkevat, maidon ja viinan valvonta kiristyy.” Juuri tällaisia juttuja olen tänä vuonna kaivannut.