Maanantai, 11.12.2017 
Taneli, Tatu
Kolumni

Sodan ja rauhan miehet herättelee striimattunakin

  • Jyrki Utriainen

Yle teki hiljattain todellisen kulttuuriteon, kun se julkaisi 70-luvun lopun suurtuotannon Sodan ja rauhan miehet kokonaisuudessaan uusintana Yle Areenassa. 10 painavaa jaksoa Suomen historian dramaattisista vaiheista keväästä 1938 aina vuoteen 1941 ja jatkosotaan saakka.

Sarja sekoittaa taiten faktaa ja fiktiota, dokumentaarista aineistoa ja näyteltyä.

Tv-sarjan ohjaaja Matti Tapio oli kerännyt aineistoa sarjaansa varten koko 70-luvun, ja sai ohjelmaideansa läpi, vaikka Yleisradion johtokin suhtautui hankkeeseen epäluuloisesti.

Eikä sarjan tekeminen todellakaan ollut itsestään selvää. Ensimmäinen jakso nähtiin 1978, jolloin elettiin vielä vahvasti Kekkosen ja Neuvostoliiton aikaa YYA-hengessä.

Sarjan vastaanotto olikin aikanaan ristiriitainen: palautetta tuli puolesta ja vastaan. Aiheen arkaluonteisuudesta kertoo sekin, että Neuvostoliiton suurlähettiläs Vladimir Stepanov hiiltyi sarjasta ja totesi sen olevan Neuvostoliiton törkeätä häpäisyä. (Yle Elävä arkisto, 9.11.2017)

Olen ennättänyt itse nyt jaksoon 7, jonka päätteeksi saadaan aikaan rauha raskaine ehtoineen: talvisota kuitenkin loppuu. Viime tinkaan, sillä rintamalla ollaan helisemässä.

Sarja antaa kuvan siitä, miten talvisotaan ajauduttiin. Neuvostoliitto pyrkii neuvottelutulokseen Suomen hallituksen kanssa vaihtoehdoista turvata Leningradin puolustus jo keväästä 1938 saakka. Neuvottelut ajautuvat lopulta umpikujaan marraskuussa 1939: Suomi ei taivu missään vaiheessa keskeisiin alueluovutuksiin eikä -vuokrauksiin.

Osalle ministereistämme talvisodan alkaminen marraskuun lopulla tulee silti yllätyksenä, ja sitä pidetään vain Neuvostoliiton neuvottelutaktiikkana.

Osa jatkaisi sotaa vielä maaliskuussa 1940. Osa näkee, että rauha on pakon sanelema. Suomi on jäänyt lopulta yksin. Maailmalta sataa myötätuntoa, mutta ei tekoja.

Tv-sarjassa on laaja kattaus aikalaisia äänessä. Näistä keskeisin on vuorineuvos Johan Nykopp, joka toimi sihteerinä Suomen neuvotteluvaltuuskunnassa ennen sotaa sekä rauhanneuvotteluissa. Näkijä ja kokija kertoo vastustamattomasti vaikeista hetkistä.

Onpa kameran eteen on saatu myös Isänmaallisen kansanliikkeen kansanedustaja (1939-40) Paavo Susitaival, joka lähti talvisotaan: hän taisteli everstiluutnanttina Suomussalmen suunnalla.

Sarja on myös oman aikansa johtavien suomalaisten miesnäyttelijöiden juhlaa. Keijo Komppa on kuin ilmetty Juho Kusti Paasikivi. Risto MäkelänVjatsheslav Molotov on kuin piru itse. Elokuvaohjaaja Mikko Niskasen Stalin on hyytävän uskottava.

Kuten nykyisin on tapana sanoa: vahva suositus.

Tulee väistämättä mieleen, voisiko vastaavanlaisia satsauksia kotimaiseen tv-tuotantoon tehdä tänäkin päivänä? Jätettäisiin vastaavasti jotakin vähäpätöisempää tekemättä.

Muokattu 21.11.2017 kello 9:30: Korjattu vuosilukuvirhe.