Tiistai, 23.10.2018 
Severi
Kolumni

Sanokaa mitä sanotte, myrkkyä se on

  • Terhi Nevalainen

Suomen historian kansanterveydelle ylivoimaisesti haitallisin päätös tehtiin 1930-luvun lopulla, latasi Kansanterveyslaitoksen entinen pääjohtaja, professori Jussi Huttunen äskettäin eräässä seminaarissa. Huttunen tarkoitti Puolustusvoimien päätöstä niin sanotuista muonatupakoista, jotka lisättiin armeijan ruoka-annoksiin ennen sotia.

Vaikka tupakan syöpävaarallisuudesta olisi tuolloin tiedettykin, olisi rintamalla sille epäilemättä viitattu kintaalla. Jos sotaan joku lähti tupakoimattomana, harva sieltä sellaisena palasi. Seuraukset ovat vuosikymmenten aikana näkyneet keuhkosyöpäkuolleisuudessa.

Ei ihme, että ohjaaja Aku Louhimies katsoi tarpeelliseksi antaa omassa Tuntemattomassa sotilaassaan - jossa ymmärrettävistä syistä poltetaan paljon - Rokan todeta tupakan olevan ”hirveetä myrkkyy”, vaikka alkuperäistekstistä moista kommenttia ei tietenkään löydy.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Keuhkosyövän huippuvuosia elettiin Suomessa 1970-80-luvuilla, jolloin uusia tapauksia todettiin pelkästään miehillä pahimmillaan yli 2000 vuodessa. Tällä hetkellä miesten keuhkosyövän ilmaantuvuus on laskenut Syöpärekisterin mukaan alle 1 700 tapaukseen vuodessa. Väestöön suhteutettuna tapausten lasku on ollut merkittävä.

Täysin samaa rataa on mennyt miesten tupakointi. Vuonna 1979 suomalaisista miehistä poltti 36 prosenttia, nyt enää 16.

Naisten tupakointi alkoi yleistyä vasta 1980-luvulla. Huippu osuu vuoteen 1991, jolloin 22 prosenttia naisista poltti. Tällä hetkellä 20-64-vuotiaista naisista polttaa 15 prosenttia.

Kuten haastattelemani syöpärekisterin tilastojohtaja Janne Pitkäniemi (Karjalainen, tänään) toteaa, tämän hetken syöpäluvuissa näkyvät parin vuosikymmenen takaiset tupakointimäärät. Tästä johtuen naisten keuhkosyövät ovat Suomessa edelleen yleistyneet.

Kun väestö vanhenee, syöpätapauksia on entistä enemmän. Syövän pelottavuus on kuitenkin vähentynyt.

1950-luvulla vain noin 15 prosenttia syövän saaneista saattoi uskoa olevansa elossa viiden vuoden kuluttua. Piti tulla 2000-luvun taitteeseen saakka, että edes puolet syöpään sairastuneista jäi henkiin.

Nyt syövästä parantuu jo useampi kuin kaksi kolmesta. Monissa syövissä, kuten suhteellisen yleisessä rintasyövässä, ennuste on vielä paljon keskiarvoa parempi.

Valitettavasti kehitys ei ole tasainen joka syövässä. Keuhkosyöpään menehtyy edelleenkin lähemmäs 90 prosenttia siihen sairastuneista. Suunnilleen joka viides syöpäkuolema johtuu Suomessa nykyisin keuhkosyövästä. WHO:n mukaan noin 80-90 prosenttia keuhkosyövistä johtuu tupakoinnista.

Vaikka olen polttanut itsekin enkä haluaisi langeta typerään moralisointiin, on pakko ihmetellä, miten tupakka voi ylipäätään olla enää laillista.

Jos joku polttaja vielä miettii uudenvuodenpäätöstään, minulla olisi pieni ehdotus.

Ei se pitkään kirpaise.