Lauantai, 19.10.2019 
Uljas
Kolumni

Kauneus on paitsi katsojan silmässä myös almanakassa

  • Helena Tahvanainen

Moni oli viikonloppuna samoissa puuhissa kuin minäkin: riisumassa joulua.

Jos joku ei ole jouluihminen eikä ole tuttu askareen kanssa, voin valaista: siinä on iso homma. Paljon suurempi kuin joulun rakentamisessa, joka tapahtuu vaihe vaiheelta, idea idealta, inspiraatio inspiraatiolta.

Joulu ikään kuin kypsyy vähitellen, mutta viimeistään loppiaiseen seutuun kaikki on ohi yhdessä hujauksessa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Aktiivisuusranneke väitti minun kävelleen kolme kilometriä pakatessani joulutavaroita ja kantaessani niitä yläkerran komeroon. Siinä oli yllin kyllin aikaa miettiä monenlaista, niin kuin esimerkiksi erilaisia värejä.

Punainen on joulun perusväri ja luultavasti yleisin, vaikka sisustuslehdissä suitsutetaan milloin sinistä, milloin hopeista, milloin kultaista tai valkoista joulua.

Tämmöisenä vanhan kansan tarkkuuteen ja ekologisuuteen kallellaan olevana ihmisenä en voi ymmärtää, miten jollakin on kanttia heittää (kai) roskiin edellisvuosien koristeet ja samalla perinteet vain luodakseen ”uuden joulun ilmeen”.

Oli miten oli, useimmissa silmissä punainen, sellainen joulunpunainen, on ensimmäisestä adventista alkaen vallan silmää hivelevä väri. Huusholleihin löytävät tiensä punaiset verhot, punaiset liinat, punaiset kynttilät...

Kaupoissa on röykkiöittäin punaista, ja miten niitä tavarapinoja onkaan soma katsella.

Mutta miltä punainen näyttää nyt? Luotaantyöntävältä, vähintäänkin. Punaisia kynttilänjämiä katselee väkisinkin sillä silmällä, että voisiko ne polttaa ulkolyhdyissä nyt vai säästäisikö ensi joulunaluksena poltettaviksi. Tuvan pöydällä niitä ei jaksa nähdä.

Kauneus ole vain katsojan silmässä vaan myös almanakassa.

Tässä sydäntalven aikaan on hanget, korkeat nietokset, ja valkoinen väri on omiaan korostamaan sitä. Uskomatonta mutta totta, sitten koittaa kevät, ja sekä kuluttajien että mainostajien mielen täyttävät pastellisävyt. Vaaleanpunaista, vaaleansinistä, kevään vihreää... Ei mene kauaakaan, kun ne valloittavat niin vaate- kuin sisustuskaupat.

Mutta kas, nurkan takana vaanii keltainen pääsiäinen. Keltaiset kynttilät, keltaiset liinat ja lautasliinat. Keltainen sesonki on vähän ikävä, sillä se kestää vain viikon, eikä valoistuneissa kevätilloissa ehdi polttaa kynttilöistä kuin pahaisen pätkän.

Keltaiset kynttilänjämät ovat todellinen ensimmäisen maailman ongelma.

Kesää tehdään kirkkain ja helein värein, ainakin jos mainoksiin on uskominen - ja omaan värisilmään. Mutta nekin alkavat menettää tenhonsa vähitellen syksyyn käännyttäessä, ja silloin ruskea vie voiton.

Ilman halloweeniakin ruskean rinnalla oranssi miellyttää silmää vastustamattomasti.

Kepeän ja kiireisen kesän jäljiltä kääriydytään tummien värien rauhoittavaan syliin kunnes taas kaikki punainen alkaa uudestaan hivellä mieltä.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa