Sunnuntai, 18.11.2018 
Tenho
Kolumni

Kilpailutuksella voi ulkoistaa myös vastuun

  • Pekka Puustinen

Liikennevirasto uusii maanteiden talvihoidon urakkamallin (Karjalainen, 4.1.).

Uudessa mallissa urakkahinnan ylittyminen tasataan sovitulla kertoimella pääurakoitsijan kanssa, jos ylitys johtuu ennakoitua vaikeammista olosuhteista.

Tienpidosta on tullut niin paljon valituksia, että tievaltionkin oli lopulta pakko tehdä jotakin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Pääurakoitsijoiden kanssa tehtävä tasaus ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että kansalaisten kiukun kohteena pysyvät jatkossakin ääritiukalle vedetyt aliurakoitsijat, eivät Liikennevirasto, ely-keskukset ja pääurakoitsijat, joille valvonta ja vastuu viime kädessä kuuluvat.

Kyse on siitä, että kun tienpito kilpailutetaan riittävän suurina alueurakoina, vain isot toimijat pääsevät tarjoamaan, ja ne voivat häivyttää oman vastuunsa jatkokilpailutuksella.

Ja poimia sitä ennen kymmenykset päältä.

Mutta on tämä sentään pieni askel oikeaan suuntaan.

Samasta asiasta on kyse siinäkin, että vaikkapa Joensuun kaupunki kilpailuttaa katujensa kunnossapidon kahtena alueurakkana.

Paikalliset yritykset pääsevät mukaan vain aliurakoitsijoina mutta saavat osakseen pyryaamujen viharyöpyt.

Kaupungin virkakoneisto voi levitellä käsiään ja sanoa, että olemme tehneet parhaamme. Mitäpä se enää meille kuuluu, ottakaa yhteys niihin, joille aurauksesta maksetaan.

No, karrikoin, ehkä.

Vastuun sysäämisestä muille antaa oivan esimerkin seudullisen jäteyhtiön Puhas Oy:n syksyinen jätekuljetusten kilpailutus (Karjalainen, 9.12.2017).

Puhas varmisti kolmella isolla alueurakalla ja tarjouspyynnön muilla ehdoilla sen, etteivät alueen omat yritykset päässeet mukaan kilpailutukseen.

Kaupungin elinvoimajohtaja hyväksyi Puhaksen sopimukset 15. joulukuuta. Kaupunginhallitus päätti 21.12. käyttää asiassa otto-oikeuttaan.

Tämän viikon maanantaina kaupunginhallitus totesi yksimielisesti, ettei sillä ole hankintalain eikä muun lainsäädännön perusteella asiassa otto-oikeutta.

Jotain vikaa kuntalaissa on, kun vaaleilla valitut ylimmät päätöksentekoelimet eivät voi puuttua kuntakonsernin tytäryhtiöiden päätöksiin, vaikka viime kädessä kantavat niistä vastuun.

Tästä asiasta tekee vielä kummallisemman se, että kiinteistöjen jätetaksasta päättää alueellinen jätelautakunta ohi kilpailutuksen toteuttaneen Puhaksen ja kaupunginhallituksen tai -valtuuston.

Kun hankintalakia viimeksi uusittiin, siihen kirjattiin EU:n edellyttämällä tavalla erityiseksi tavoitteeksi turvata pienten ja paikallisten toimijoiden osallistumismahdollisuus kilpailutuksiin.

Valtio, isot kaupungit, monet kuntayhtymät ja konserniyhtiöt toimivat avoimesti tätä lain tavoitetta vastaan.

Siksikö, että ison kilpailutuksen kautta voi ulkoistaa myös omaa (virka)vastuutaan?