Lauantai, 19.9.2020 
Reija
Kolumni

Kolumni: Nuoret sompailevat aina itse omat elämänpolkunsa

Jokainen lapsen aikuiseksi hoidellut tietää, miten vaikea nuorta ihmistä on ohjailla. Nuorella on oma tahto, ja se on hyvä, vaikka usein muutama kymmenen elämänkokemusvuotta voisikin auttaa järkevämpään lopputulokseen.

Eivät toki aikuisetkaan ole aina oikeassa sen enempää kuin asiakkaatkaan. Kun tämä ja nuorten oma villi kortti osuvat yhteen, voi tulla tehtyä teoriassa toimivia mutta käytännössä allikkoon vieviä päätöksiä.

Käytännössä kaikki suoriutuivat lukiosta ennen kolmessa vuodessa. Ylioppilaskirjoitusten harvakseltaan käytetty varaventtiili olivat syksyn kirjoitukset.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Sitten sedät ja tädit jossain päättivät antaa nuorille mahdollisuuden selviytyä lukiosta kahdessa vuodessa – koska jatko-opinnot ja työmarkkinat odottavat.

Se oli päätavoite, mutta toisaalta annettiin mahdollisuus neljänkin vuoden mittaiseen opiskeluun.

Miten tämän kädenojennuksen tulkitsivat nuoret? Vähitellen yhä suurempi osa käyttää lukioon neljä vuotta.

Muutaman viime vuoden aikana lukion jatkaminen neljännelle vuodelle on lisääntynyt Joensuun yhteiskoulussa puolella (Karjalainen, 4.9.). Pompsauksen taustalla on toinen hyväntahtoinen toimi nuorten hyväksi, jatko-opintojen ja töihin pääsemisen vauhdittamiseksi: pääsykokeiden korvaaminen yo- ja lukion päättötodistuksilla.

Pääsykokeet, maisteritutkinnon vaativin tentti, ovat kohtuuton ponnistus heti ylioppilaskokeiden jälkeen, jotka nekin vievät mehun joka iikasta. Lisäksi yhä useammalle alalle ovet eivät narahdakaan ilman kallista valmennuskurssia, ja se jos mikä on väärin ilmaisen opiskelun maassa.

Nyt jo ysiluokkalaisen pitää osata hahmottaa tulevaisuutensa suuntaa ja paras ammatti itselleen. Matematiikan yliarvostus on yksi syy lukion lisävuoteen, sillä "pitkää" matikkaa on opiskeltava ja opittava olipa taipumuksia tai ei.

Kalliit valmennuskurssit ja yksityinen lisäopetus hiipivät äkkiä lukioon – ja vähitellen peruskouluun.

Vielä on sorvattu yksi hidaste opintopolulle, sekin aivan hyvää tarkoittaen: ensimmäiseen opiskelupaikan bonuspisteet. Nuoret eivät halua ja rohkene menettää näitä pisteitä ottamalla vastaan toiseksi parasta vaihtoehtoa.

Mieluummin he viettävät välivuoden – juuri sen, mitä vastaan tälläkin muutoksella aikuiset päätöksentekijät yrittivät taistella.

Nuorten oma luomus – vai heidän vanhempiensa? – taitaa olla se, että yhä useampi kerää todistukseensa hurjan määrän kirjoitettuja aineita. Tähän on johtanut reaalikoeuudistus ja sen mahdollistaa neljän vuoden opintopolku. Kun jokainen reaaliaine on erillinen yo-aine ja kirjoitukset voi jaksottaa monelle vuodelle, entisajan kruunupää, kuuden ällä ylioppilas ei ole enää mitään.

Tämänkin päivän nuoret sompailevat omat elämänpolkunsa. Näyttää siltä, että hallinnollisilla määräyksillä tässä on vain vähän tehtävissä.

Tilaa Digi-Karjalainen kahdeksi viikoksi maksutta