Perjantai, 14.12.2018 
Jouko
Kolumni

Flunssan jälkeen on liikuttava maltilla

  • Heikki Arppi
Influenssa iski suomalaisiin normaalia pahemmin tänä keväänä, koska monen syksyllä ottama rokote ei antanutkaan täyttä suojaa. Lisäksi rajut säätilan vaihtelut ovat viime kuukausina saaneet myös tavalliset flunssapöpöt jylläämään.

Kuntoilijalle sairastelu on henkisesti raskasta, kun elimistö vaatii lepoa. Influenssa on sen verran rankka ja jälkitauteja synnyttävä, ettei mielikään tee liikkumaan. Tavallisen flunssan jälkeen moni kuitenkin lähtee lenkille tai kuntosalille liian aikaisin.

Naisten jalkapallo- ja jääkiekkomaajoukkueiden lääkäri Pippa Laukka on liikuntalääketiedettä avaava blogisti. Hän jakaa hengitystietulehdukset oireiden perusteella kaulan ylä- ja alapuolisiin tauteihin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Yläpuoliset taudit esiintyvät nuhana, tukkoisuutena ja kurkkukipuna. Ne hoituvat lepäämällä ilman antibiootteja. Sen sijaan alapuoliset eli keuhkoperäiset tuottavat yskää, keuhkojen ärsytystä ja hengenahdistusta. Jälkitauteina ovat jopa keuhkokuume ja sydänlihastulehdus.

Laukka muistuttaa, ettei kunto kuumeisena kehity, vaan johtaa rasituksessa helposti jälkitaudiksi. Harjoittelu flunssaisena ei saa lihaksissa anabolista reaktiota. Samalla toipuminen hidastuu.

Rankka treeni kuormittaa elimistön puolustusjärjestelmää. Virus voi iskeä heikentyneen puolustuksen läpi jopa yhdeksän tuntia täysipainoisen treenin jälkeen.

Lenkille kannattaa lähteä vasta, kun kuumetta ja voimattomuutta ei kehossa ole ja syke on normaali. Yskää, hengenahdistusta ja keuhkojen ärsytystä on kuitenkin hyvä kuunnella tarkalla tunteella.

Itsetutkiskelu on aktiiviselle liikkujalle toki vaikeaa, kun jo usean päivän liikkumattomuus on saattanut kehon epänormaaliin tilaan ja sairaan oloiseksi.

Jos tällä viikolla podet flunssaa, ei kannata oireiden hävittyä ensi viikollakaan harjoitella täysipainoisesti. Elimistö toipuu viikon kuumeesta kolmekin kuukautta ennen kuin on taas täydessä iskussa.

Laukka suosittelee kevennettyä harjoittelua yhtä pitkään kuin flunssakin kesti: eli kahden viikon oireet tietävät seuraavan kahden viikon löysäilyä. Niissä on muistettava normaalia suurempi nesteytys, hyvä lämmittely ja loppuverryttely. Vauhti- ja maksimikestävyysharjoittelu alkaa vasta kevennetyn jakson jälkeen.

Jos kuume ei ole korkealla ja oireet ovat lähinnä nuhaa ja kurkkukipua, voi sairastellessakin jaloitella, venytellä ja tehdä kevyitä lihaskuntoharjoitteita. Niissä elimistön kuormitus ja syketaso säilyy alhaalla eikä paikallaan makaamisen tuoma lihaskato nouse liian suureksi.

Väärään aikaan podettu flunssa voi pilata urheilijan koko kauden. Taudilta ei säästy vaikka välttäisi väkimassoja, huolehtisi ravinnosta, levosta, nesteytyksestä ja vitamiineista. Kaisa Mäkäräinenkin jätti kaksi urheilugaalaa väliin pöpöjen pelossa. Silti hänkin jännittää terveyttään MM-Kontiolahtea edeltävänä kitukuukautena.