Sunnuntai, 5.7.2020 
Unto, Untamo
Kolumni

Metsän lääkekaappi avautuu vähitellen

  • Esa Kurki
Myönnettävä se on. Viime päivinä on tullut taas tiputeltua kirkasta metsän siimeksessä. Ja myös nautiskeltua. Ja paljon.

Ennen kuin puhelin alkaa täällä päässä piristä ja tilauksia tulla sisään, niin täytyy täsmentää, ettei kyseessä ole niin kutsuttu korpikuusen kyynel vaan pikemminkin lehtokoivun vuolas virta, mahla.

Mahla on erinomainen esimerkki siitä, miten luontoäiti tarjoaa meille valmiin tuotteen, kunhan vaan poraamme oikeaan aikaan reiän puun kylkeen ja odotamme muutaman tunnin keruuastian täyttymistä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tarkennettakoon tähän, että jokamiehenoikeuksiin mahlanjuoksutus ei kuulu vaan vaatii aina puunomistajan luvan.

Mahlan nautiskelulla kehutaan olevan myönteisiä vaikutuksia. Luulen, että on jo puoli voittoa, kun mahlanjuoja itse uskoo elämän eliksiirin terveysvaikutuksiin - usko pehmentää kehonkin vastaanottavaisemmaksi.

Tosin, jos sattuu olemaan suu tuohesta, niin eipä hienoisesti makealle maistuvaa nestettä oikein vedestä erota.

Mutta mikä parasta, mahla on löydetty myös maailmalla. Mahla työllistää tohmajärveläistä yritystä Nordic Koivua alihankkijoineen. Firma on kehittänyt ja brändännyt mahlasta vientituotteen. Valtaosa yrityksen tuotannosta matkaa Keski-Eurooppaan ja Aasiaan.

Brittimedia on ennustellut, että koivunmahlasta tulee tämän vuoden maailmanlaajuinen trenditerveysjuoma.

Osaavat ne muutkin puumme tuottaa rohtoja terveyttä vaalivaan ja jopa lääkinnälliseen käyttöön.

Pihkasalva on ollut jo vuosia myynnissä apteekeissa ja siinä on vaikuttavana ainesosana kuusenpihka.

Pihkan antimikrobisten ominaisuuksien ansiosta salvalla pystytään hoitamaan esimerkiksi makuuhaavoja.

Mahlan nautiskelun ohella myös pihkan käyttö on paluuta menneeseen: näitä tuotteita on hyödynnetty jo vuosisatoja ellei -tuhansia.

Männyn suunnalta kuuluu sen sijaan uudempaa ja erikoisempaa.

Tarkat lukijat huomasivat viikolla pikku-uutisen, jossa kerrottiin, että tutkijat ovat löytäneet suomännyn juurisienistä ja rungon sisäoksista hyvin lupaavia lääkeaihioita. Tällä hetkellä tiedetään, että sienistä voi olla apua silmänpohjan ikärappeuman, nivelrikon ja nivelreuman hoidossa.

Epäilen, etteivät männyn sienet ole erikoistuneet pelkästään kyseisten sairauksien hoitoon.

Tutkimusten jatkuessa sieniuutteelle löytynee lisää lääkinnällistä käyttöä.

Nivelvaivojakin on monenlaatuisia. Käyttöä voisi löytyä myös elintasosairaudeksi luokitellun kihdin hoidossa. Kihtihän johtuu osaltaan jo mainitusta korpikuusen kyyneleen naukkailusta.

Kihtidroppien ottaja voisi sitten lauleskella Jamppa Tuomista mukaillen: minkä korpikuusi toi sen rämemänty aina vei.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi