Torstai, 27.6.2019 
Elviira, Elvi
Kolumni

Missä niitä äärisuvaitsevaisia on?

  • Terhi Nevalainen
Tulin lukeneeksi alkuvuodesta suomeksi ilmestyneen Juri Tynjanovin novellin Aliluutnantti Taas. 1920-luvulla kirjoitettu tarina perustuu keisari Paavali I:n aikaiseen anekdoottiin kirjoitusvirheestä syntyneestä upseerista.

Kun keisari oli sattunut kiinnittämään huomionsa virheen vuoksi nimeltä näyttäneeseen sanaan, oli hovin ja armeijan leikittävä mukana. Aliupseeri Taas sai uran, talon ja perheen, vaikka miestä itseään ei ollut.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Jostakin syystä tarinasta tuli mieleen nykyinen maahanmuuttokeskustelu. Asia on viime aikoina tavattu esittää niin, että yhdellä puolella ovat rasistit, toisella puolella äärisuvaitsevat ja siinä välissä ne muut, ”tolkun ihmiset”, kuten Jyri Paretskoin Iisalmen Sanomissa (28.1.) julkaistusta kolumnista lainattu fraasi kuuluu.

Tunnistan tästä asetelmasta tiettyjä osia. Internetin keskustelupalstoja ei tarvitse paljon selata, kun huomaa, että on tahoja, jotka levittävät paikkaansa pitämättömin väittein perusteltuja aggressiivisia mielipiteitä niin maahanmuuttajista kuin myös ”äärisuvaitsevina” - en viitsi tässä yhteydessä mainita yleisemmin käytössä olevaa alatyylistä sanaa - pitämistään ihmisistä.

Välimallin ihmiset on määritelty tässä asetelmassa sen verran laveasti, että heitähän me tosiaan suurin osa tunnumme olevan enemmän tai vähemmän tolkullisin mielipiteinemme. Ihmisiä, jotka voivat samaistua toisen hätään ja olla samaan aikaan huolissaan siitä, miten Euroopan ja Suomen resurssit tässä tilanteessa riittävät.

Mutta missä ovat ne äärisuvaitsevaiset?

Äärisuvaitsevaisen määritelmään tuntuu keskustelun perusteella kuuluvan rajattoman maahanmuuton kannattaminen. Äärisuvaitsevainen haluaa, että jokainen tulija on otettava Suomeen, ja on valmis vähentämään kantaväestölle tarjolla olevia palveluita maahanmuuttajien palvelemiseksi.

Äärisuvaitsevainen haluaa peitellä maahanmuuttajien mahdollisesti tekemiä rikoksia ja toivoo, ettei heitä niistä rangaista. Äärisuvaitsevainen vihaa suomalaista kulttuuria ja toivoo jonkin toisenlaisen kulttuurin peittävän sen alleen.

Tällaista ihmistä en ole vielä tavannut, enkä ole kuullut kenenkään sellaiseksi ilmoittautuvan. Syytöksiä tällaiseen ryhmään kuulumisesta on kyllä esitetty monillekin.

Herää kysymys, onko äärisuvaitsevainen olemassa juuri siksi, että hänestä on hyötyä. Ideologisesti maahanmuuttovastaisille hän on hyvä vastustaja: sellainen, joka ei lyö takaisin, mutta jollaiseksi leimaamalla eriävien mielipiteiden esittäjältä viedään legitimiteetti.

Äärisuvaitsevaisesta on hyötyä myös niille, jotka eivät halua asemoida itseään maahanmuuttokeskustelussa. Äärisuvaitsevaisen taakse on helppo mennä piiloon: kivittäkää tuota, älkää minua tolkun ihmistä.

Voiko siis olla niin, että äärisuvaitsevainen on kuin Tynjanovin aliluutnantti: keksitty mies, jota pidetään tarkoituksella hengissä?

Minä kysyn, en vastaa.