Sunnuntai, 24.2.2019 
Matti, Matias
Pääkirjoitus

Pisa-maan kunnian päivät taitavat olla takana

  • Karjalainen
Suomessa on totuttu olemaan huolestuneita siitä, että tytöt alisuoriutuvat matematiikassa. Nyt tytöt näyttävät tormistautuneen, pojista on tullut alisuoriutujia (Karjalainen, 30.11.). Kansainvälisessä tutkimuksessa poikien osaaminen on suorastaan romahtanut muutamassa vuodessa. Edellisen tutkimuksen kärkimaista tulokset romahtivat vain Suomessa (HS, 30.11.).

Nyt pohditaan, miksi, eikä kenelläkään tunnu olevan vastauksia. Arvauksia kyllä riittää.

Eikö kouluilmapiiri ole pojille otollinen vai suosiiko koulun arvomaailma tyttöjä? Miesmatematiikanopettajatko olisivat viisasten kivi? Pitäisikö opetustapoja muuttaa, jotta pojatkin innostuisivat?

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Koulussa on varmasti paljon kehittämisen varaa. Koulu on instituutio ja laitos, jota voidaan kääntää uuteen suuntaan. Käännös on hidas, mutta se on tehtävissä. Juuri nyt tällainen käännös on tapahtumassa, kun kouluissa otetaan digiloikkaa. Ehkä pojatkin innostuvat uudestaan, kun matematiikkaa ja luonnontieteitä ei opita kirjoista vaan digialustoilta?

Tätä sopii toivoa.

Mutta mitkään koulun ponnistelut ja opettajien huippukoulutus eivät auta, jos yhteiskunnallinen ilmapiiri ei muutu. Tästä muutoksesta ei valitettavasti ole mitään merkkiä - pikemminkin päinvastoin.

Koulutusvastaiset, oppimisvastaiset ja auktoriteettivastaiset asenteet sen kuin voimistuvat. Luku- ja laskutaidon merkitystä tuntuu olevan yhä vaikeampi hahmottaa, sillä ”kaikki” voidaan hoitaa netissä ja netistä.

Lukutaito on turha. Kirjoja ei lueta, koska elokuvat ja somekanavat ja tosi-teeveet vievät ajan. Uutiset voi katsoa ja kuunnella netistä - toimitettuja uutisia televisiosta katsoo yhä harvempi. Lyhyet tekstitykset ja huonolla suomella kirjoitetut someviestit ovat ainoaa ”kirjallisuutta”.

Myös laskutaito, saati syvällinen matemaattinen ymmärtäminen, on turhaa, sillä laskin on jokaisella koko ajan käsissä, puhelimessa.

Koulu on vaikeassa tilanteessa. Miten vakuuttaa opiskelun hyödyllisyydestä lapset, kun isolta osalta vanhemmistakin ote on livennyt?

Perimmiltään tämä ei ole koulun ongelma. Koulu on vain muutaman vuoden välitila. Koulua ei käydä koulun vaan elämän takia. Slush-Suomea on vaikea rakentaa osaamattomuuden, välinpitämättömyyden ja lyhytjänteisyyden pohjalle.