Torstai, 19.9.2019 
Reija
Pääkirjoitus

Pisa-tulos ennustaa eriytyvää tulevaisuutta

  • Karjalainen
Kun 99-vuotias Suomi katsoi itsenäisyyspäivän juhlinnassaan tiistaina yhä hyvin perinteisesti menneisyyteen, julkisti talousjärjestö OECD samana päivänä jo kuudennen, tulevaisuuttammekin peilaavan koululaisten osaamisselvityksensä.

Pisa-tutkimuksen nimellä tunnetun tutkimuksen aikaisempien vuosien tulokset ovat luoneet Suomen maineen maailmalla koulutuksen mallimaana. Häpeään ei ole syytä nytkään. Luonnontieteiden osaamisessa ja lukutaidossa suomalaiskoululaiset kuuluvat edelleen maailman kärkimaiden joukkoon. Huolta tulevaisuudesta aiheuttaa kuitenkin se, että Suomi sai nyt kokonaisuutena laskien historiansa huonoimman Pisa-tuloksen (Karjalainen, tänään). Alas on tultu varsinkin matematiikassa.

Alueelliset erot ovat kasvaneet. Pääkaupunkiseudun kouluissa tulokset olivat selvästi muuta maata parempia. Tyttöjen ja poikien välinen tasoero on suuri. Kiitos tyttöjen, Suomi oli kokonaisuutena hyvä myös nyt. Tyttöjä merkittävästi isompi osa pojista näyttää jäävän pahasti kyydistä. Myös kodin tausta näkyy tuloksissa entistä enemmän. Koulu ei enää jostain syystä pysty tasoittamaan kodin sosioekonomisen taustan eroja entiseen malliin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tuorein Pisa-tutkimus ennustaa Suomelle eriytyvää tulevaisuutta. Jos trendi näyttää tulevaisuuden, on Suomi pian itsenäisyytensä toisen vuosisadan alkuvuosikymmeninä alueellisesti ja sosioekonomisesti jyrkästi jakautunut maa kaukana nykyisestä ihanteestamme. Tämä on uhkakuva, jonka ei tarvitse toteutua.

Iso valta muuttaa suuntaa on poliitikoilla, joiden päätöksillä myös koululaitosta kehitetään. Kysyä voi, onko suomalainen koulu tavoitteiltaan ja metodeiltaan jo liiaksi tyttöjen koulu - aina opettajia myöten. Eivät tietenkään kaikki pojat inhoa koulua ja menesty huonosti. Totta kuitenkin on, että Pisa-menestyksen laskeva käyrä kääntyisi heti voimakkaaseen nousuun, jos poikien kiinnostus kouluun olisi tyttöjen tasolla.

Kotien ja koululaisten on ymmärrettävä, että koulunkäynti on viihteen sijasta koululaisen työtä. Koulu ei ole myöskään testejä varten vaan nuoren itsensä hyväksi. Suomesta ovat jo nyt käytännössä kadonneet työt, joihin ei tarvita kielten, matematiikan tai luonnontieteiden osaamista. Jos sitä ei halua ymmärtää, on elämän peli menetetty jo koulunpenkillä.