Sunnuntai, 18.11.2018 
Tenho
Pääkirjoitus

Äänestäjä valitsee mieluummin tuttavan

  • Karjalainen
Viime kuntavaaleissa äänestäneistä lähes puolet tunsi henkilökohtaisesti ehdokkaan, jota äänesti. Miehet äänestivät pääasiassa miehiä, naiset naisia. Vain harva nuori äänesti siksi, että kokee sen velvollisuudeksi, toisin kuin iäkkäämmät suomalaiset.

Vaalitutkija, dosentti Sami Borgin maanantaina julkaistu Kuntavaalitutkimus 2017 -kirja vahvistaa aiempia käsityksiä äänestämisestä ja äänestämättä jättämisestä. Ensimmäinen laaja selvitys äänestyskäyttäytymisestä perustui vaalitulosten analyyseihin ja kyselyyn, joka tehtiin 1 700 suomalaiselle.

Ei ole yllätys, että äänestämättä jättivät etenkin vailla ammatillista koulutusta olevat 25-34-vuotiaat. Sen sijaan erot äänestysaktiivisuudessa ovat yllättävän suuret ikäluokkien äärilaidoilla. Kaikista 70-74-vuotiasta äänestämässä kävi yli 75 prosenttia, kun 20-22-vuotiaista vain joka kolmas.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tutkimuksen mukaan ehdokkaan tunteminen on sitä tärkeämpää, mitä iäkkäämmästä äänestäjästä on kysymys. Nuoret etsivät ja löysivät ehdokkaitaan enemmän vaalikoneista ja sosiaalisesta mediasta.

Nämä seikat kääntävät katseita lokakuun maakuntavaaleihin sekä ensi kevään eduskunta- ja EU-vaaleihin. Kiinnostus etenkin maakunta- ja EU-vaaleja kohtaan on hälyttävän laimeaa, ja äänestämisen pelätään jäävän katastrofaalisen pieniin lukemiin.

Tutkija Borgilla on mielenkiintoinen - jopa mahdollinen - johtopäätös liittyen maakuntavaaleihin. Etenkin pienissä kunnissa tärkeimmäksi äänestysperusteeksi voi nousta oman kunnan ehdokkaan saaminen maakuntavaltuustoon. Puoluekanta tai muut perinteiset valinnan perusteet jäävät toissijaisiksi.

Selvää on, että maakuntavaaleihin tarvitaan omissa kunnissaan tuttuja ehdokkaita, samoin nuoria, koska nuoretkin äänestävät herkemmin oman ikäluokkansa edustajia. Erityisen tärkeää tämä on Pohjois-Karjalassa, jossa äänestettiin viimeksikin muuta maata laiskemmin.

Puolueista vihreät nosti eniten kannatustaan kuntavaaleissa. Vihreät menestyi etenkin suurissa kaupungeissa ja kunnissa. Pohjois-Karjalassakin reilusta 5 500 äänestä vihreät sai Joensuussa yli 4 600 ääntä. Vihreitä äänesti myös aiemmin nukkuneita äänestäjiä. Menestys perustui siihen, että vihreät onnistui profiloitumaan koulutussäästöjen vastustajana.