Lauantai, 17.11.2018 
Einari, Eino
Pääkirjoitus

Pitkäjänteinen suunnittelu olisi parannus nykytilaan

  • Karjalainen
Talvi oli tavan mukaan ”erityisen vaikea”, ja tiet sen myötä huonossa kunnossa: on kelirikkoa, teräväreunaisia kuoppia, kuoppia perinteiseen tyyliin, halkeamia ja tien runojen sortumia. Vain rahaa on vähän, ja taas ensi vuodesta alkaen ehken entistäkin vähemmän.

Lisäksi Raatekankaan eritasoliittymän jälkeen Pohjois-Karjalassa ei ole vireillä mitään merkittävää valtion tiehanketta. Toiveet Varkauden tien korjaamisesta nykytarpeiden ja -vaatimusten mukaiseksi ovat kuivuneet pikku pätkillä näpertelyksi.

Tässä kehyksessä liikenneverkon rahoitusta pohtineen työryhmän esitys rahoituksen lisäämisestä ja siirtymistä 12-vuotiseen liikenneverkon rahoitussuunnitelmaan (Karjalainen, 16.4.) on erinomainen suunnitelma. Uudistus on yhteydessä maakuntauudistukseen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Pitkäjänteinen suunnittelu, erityisesti parlamentaarisessa työryhmässä, antaa toivoa siitä, että eduskunta- ja hallituskaudesta toiseen pystyttäisiin siirtymään rakentavasti ja joustavasti. Edes yhdeltä osin sen voisi toivoa myös johtavan nykyistä rakentavampaan oppositiopolitiikkaan.

Tekeillä olevaan uudistukseen liittyy yksityiskohta, joka on Pohjois-Karjalalle yksittäisen kuopan korjaamista tärkeämpi. Jos huonosti käy, koko maakunta voi tipahtaa yhteen ainoaan kuoppaan.

Sen jälkeen, kun laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä on hyväksytty, lausunnolle on lähdössä ehdotus runkoverkosta, johon liittyisivät niin maan- kuin rautatiet. Huolestuttavasti julkisuudessa on jo nyt näkynyt erilaisia karttaluonnoksia, joissa Suomen runkoverkko ei ole ulottunut Pohjois-Karjalaan asti.

Ei ole näkyvissä tilannetta, jossa valtion rahaa olisi avokätisesti jaettavaksi. Tosiasia on, että pääkaupunkiseudun lisäksi vähäisistä rahoista vakavasti kilvoittelevat vain runkoverkkoon kuuluvat väylät.

Minne runkoverkko ei yllä, se on vaarassa tulla tuomituksi ikuiseksi periferiaksi, jonka tiestön hoitoon on odotettavissa vain roposia.

Tätä vastaan on taisteltava yksissä tuumin jo periaatteesta mutta myös maakunnan maa- ja metsätalouden sekä kaivosteollisuuden turvaamiseksi. Jos tiet päästetään rapakuntoon, puu- ja malmivirta ei pääse lihottamaan runkoverkonkaan vartta.