Lauantai, 17.11.2018 
Einari, Eino
Pääkirjoitus

Kontiolahdelta ei saa sulkea molempia

  • Karjalainen

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten pienentämistä ja jopa vähentämistä osattiin odottaa, sillä turvapaikkaa hakevien määrä on viime vuodet pienentynyt. Tänä vuonna Suomeen odotetaan tulevan kolmannes vähemmän turvapaikanhakijoita kuin edellisenä vuonna. Määrä on pudonnut puoleen vuodesta 2009, jolloin Pohjois-Karjalan toinen vastaanottokeskus avattiin ruuhkaa purkamaan Kontioniemeen.

Paiholan kylällä vastaanottokeskus on toiminut jo yli 20 vuotta. Sisäministeriö aikoo nyt siis sulkea yhdeltä paikkakunnalta sekä yhden maan vanhimmista että nuorimmista vastaanottokeskuksista. Samalla pieneltä alueelta vietäisiin liki 70 työpaikkaa.

Valtionhallinnon alueellistamisesta pidetään ääntä, mutta tällainen antialueellistaminen yritetään viedä läpi ilmoitusasiana. Nyt Pohjois-Karjalasta on menossa yhdellä iskulla työpaikkoja tuplasti sen verran kuin tuskalla väännetyssä Metsäntutkimuslaitoksen pääkonttorin alueellistamisessa – ehkä – maakuntaan tulee.

Kontiolahden vastaanottokeskuksessa ja esimerkiksi Kontiolahden kouluissa kahden vuosikymmenen aikana karttunut ammattitaito ja luodut verkostot ollaan nyt tuhoamassa yhdellä lyhytnäköisellä päätöksellä. Väkisinkin tulee mieleen, että Pohjois-Karjalaan ”annetaan sitä, mitä tänne on tilattu”.

Lieksassa roihahtanut rasismi nosti paitsi Lieksan myös koko maakunnan valtakunnalliseen tietoisuuteen rasismin pesäpaikkana. Onko sisäministeriössä haksahdettu ajattelemaan, että pienen piirin masinoima muukalaisvastainen kampanja olisi pohjoiskarjalaisten laajasti hyväksymä?

Näin ei ole, ja erityisesti Paiholan kyläläiset ovat tottuneet elämään sovussa ja yhteisymmärryksessä eri puolilta maailmaa tulevien kanssa.

Turvapaikanhakijoiden määrä vaihtelee luonnollisesta syystä vuodesta toiseen: kun tilanne helpottuu jossain kriisipesäkkeessä, virta pienenee, mutta ikävä kyllä, uusia kriisipesäkkeitä syttyy. Pakolaisvirta Suomeenkin mitä todennäköisimmin kasvaa uudestaan ennemmin tai myöhemmin. Osaava, kokenut henkilöstö ja toimivat tilat olisivat silloin arvokkaita.

Toinen puoli asiassa on, että sisäministeriön mukaan Suomessakin ollaan luopumassa vastaanottokeskuksista, ja turvapaikanhakijat majoitetaan tavallisiin vuokra-asuntoihin. Näin on jo kauan tehty muun muassa Ruotsissa. Yleisesti tätä pidetään humaanimpana ratkaisuna, ja sen on laskettu olevan myös kohdemaalle edullisempi. Hyvinkin erilaisista oloista ja vaikeista olosuhteista tulevia ihmisiä ei voida silloinkaan jättää oman onnensa nojaan kotouttamatta.

Vastaanottokeskuksissa työskennelleillä on sellaista ammattiosaamista, jota silloin tarvitaan.