Lauantai, 22.9.2018 
Mauri
Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: On aika panna Väyrysen kirjan kannet kiinni

  • Karjalainen
  • Lehtikuva / Jussi Nukari

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ilmoitti keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessaan tekevänsä lopullisen pesäeron aiemmin johtamaansa puolueeseen keskustaan. Väyrynen aikoo erota keskustasta, luopua myös sen kunniapuheenjohtajuudesta sekä lakkauttaa oman keskustalaisen puolueosastonsa.

Väyrynen aikoo keskittyä jatkossa perustamansa kansalaispuolueen johtamiseen. Hän suunnittelee paluuta eduskuntaan kesäkuussa aikoen myös muodostaa yksin kansalaispuolueen eduskuntaryhmän sekä asettuvansa tämän oman puolueensa ehdokkaaksi niin ensi vuoden eduskunta- kuin eurovaaleissakin.

Pientä vaikeuskerrointa näihin Väyrysen suunnitelmiin tuo se, että hän on riitaantunut myös kansalaispuolueen muiden johtohenkilöiden kanssa, ja on oikeudellisesti epäselvää, kuka puoluetta nyt johtaa ja mikä Väyrysen asema on tässä puolueessa, josta siitäkin hän ennätti ilmoittaa eroavansa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Vielä viime viikolla Väyrynen oli pyrkimässä ensin keskustan puheenjohtajaksi ja sitten puoluevaltuuston puheenjohtajaksi, mutta keskustassa nämä molemmat hankkeet tyrmättiin, mistä sydämistyneenä Väyrynen ilmoitti jättävänsä lopullisesti keskustan.

On korkea aika panna kirjan kannet kiinni tältä näytelmältä niin viihdyttävä kuin se onkin. Väyrynen voi toki vielä muuttaa mieltään ja todennäköisesti niin tekeekin, mutta keskustan on syytä tarttua tähän tilaisuuteen ja tehdä myös osaltaan pesäero Väyryseen muodollisesti selväksi. Itse asiassa jokaisen puolueen on syytä tarkistaa sääntöjään niin, että vastaavalta arvottomalta näytelmältä vältyttäisiin.

Myös medialla on itsetutkiskelun paikka. Jokaisella tiedotusvälineellä on toki oltava itsellään oikeus päättää sisällöstään, mutta ainakin laatumedian on syytä pohtia, missä määrin on viisasta tinkiä asiasisällöstä ja julkaista viihteellistä sisältöä.

Väyrysen kommervenkit ovat enemmän viihdettä kuin politiikan asiasisältöä, ja hän saa niille julkisuutta monin verroin enemmän kuin hänen poliittinen painoarvonsa edellyttäisi.

Kaikilla tempauksillaan itsensä naurunalaiseksi alati asettavaa poliitikkoa sopii sääliä muttei asettaa jalustalle ja antaa viedä liekanarussa kaikkia muita.