Maanantai, 24.9.2018 
Alvar, Auno
Pääkirjoitus

Hallitus horjuu ja hieroo kauppaa sotesta

  • Karjalainen
Eduskunnan ratkaisevat äänestykset lähenevät sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) uudistuksesta. Hallituspuolueilla on eduskunnassa enää hyvin niukka enemmistö. Muutama edustaja voi ratkaista koko uudistuksen kohtalon.

Siksi hallituspuolueet käyvät kulisseissa tunnusteluja, josko oppositiopuolueista löytyisikin varmoja soten kannattajia. Uutissuomalaisen arvion mukaan ratkaisijaksi saattaa nousta kristillisdemokraattien viiden edustajan ryhmä (Karjalainen, 27.4.). RKP:n ryhmä vastustaa, ellei saa Vaasaan laajan päivystyksen sairaalaa.

Jossain muussa yhteydessä tuollaista sanottaisiin kiristykseksi ja tunnusteluja kaupankäynniksi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Sotessa on kyse Suomen historian suurimmasta hallinnollisesta uudistuksesta, jota on järjetöntä kaataa viime metreillä. Hallituskin myöntää, että uudistus ei ole valmis, vaan sitä muokataan ja muutetaan tarpeen vaatiessa.

Usko uudistusta kohtaan kuitenkin horjuu myös sosiaalialan ammattilaisilla. Niinpä olisi ihme, jos se ei heijastuisi poliittisen päätöksentekoon. Tuoreen Sosiaalibarometrin mukaan maamme sosiaali- ja terveysjohtajat ovat sitä mieltä, että mitä pidemmälle soten valmistelu on edennyt, sitä vähemmän uskotaan keskeisten tavoitteiden toteutumiseen.

Tämä epäuskon kasvu koskee esimerkiksi sote-palvelujen eriarvoisuuden vähentämistä, joustavien hoitoketjujen syntymistä, kustannusten hillintää sekä koko uudistuksen toteutumisen aikataulua. Yli puolet sosiaali- ja terveysjohtajista arvioi uudistuksen epäonnistuvan lähipalvelujen turvaamisessa.

Näiden huolestuttavien seikkojen lisäksi nähdään toki myönteistäkin. Terveyspalvelujen asiakaslähtöisyyden arvioidaan paranevan, samoin monien laatukysymysten sekä perus- että erityishoidon tasoilla.

Sosiaali- ja terveysjohtajat ovat tyytyväisiä oman maakuntansa sote-valmisteluun ja -näkymiin. Usko onnistumiseen omalla alueella on vahvistunut. Tämä ei ole yllätys, sillä alan ammattilaiset ovat osallistuneet ja voineet vaikuttaa uudistuksen valmisteluun.

Luottamus muiden maakuntien ja valtakunnallisen soten onnistumiseen on heikompaa, kun ei tunneta käytännön yksityiskohtia. Tämä on ongelma myös hallitukselle. Selkokielinen rautalankamalli puuttuu, kun soten ymmärrys on vajaata päättäjille, saati sitten kansalle.