Maanantai, 24.9.2018 
Alvar, Auno
Pääkirjoitus

Kotimaisuus porskuttaa, mutta työtä on tehtävä

  • Karjalainen
Tänään aloitetaan juhlia suomalaisen työn päivää, vappua. Suomalaisen työn liiton parahultaisesti juuri juhlan alla julkaisemasta tutkimuksesta käy ilmi, että juhlimisen aihetta on mutta niin on tekemistäkin.

Globaaleilla markkinoilla askeltavalla nykykuluttajalla on paljon vaatimuksia, joihin vastaaminen ei onnistu vanhoilla opeilla. Toisaalta takaisinpäinkin palataan, perinteiseen kotimaiseen.

Kotimaisia tuotteita ja kotimaista työtä on markkinoitu laadulla. Kotimaisen työn laatu on kokenut kovia kolauksia, mutta ei ole toki menettänyt mainettaan laajassa mitassa. Siihen luotetaan ja sitä arvostetaan yhä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Yksilöllistymisen myötä laatu merkitsee kuitenkin eri asioita eri kuluttajaryhmille ja eri ihmiselle. Se asettaa uusia vaatimuksia tuotannolle - yhden sortin hyvällä tuotteella ei pitkälle potkita.

Kotimaisella ruualla ja muillakin Suomessa valmistetuilla tuotteilla on perinteisesti suuri kysyntä gallupeissa, mutta ostoskärry tahtoo täyttyä toisella kriteerillä, hinnalla. Tuore tutkimus selittää tätä ristiriitaa: hinta ja laatu saavat eri painoarvon riippuen siitä, kuinka tärkeä tuote on ostajalle. Tärkeimpänä pidettyyn satsataan rahaa ja aikaa, sivutuotteet saavat olla mieluusti halvimpia.

Bulkkituotannolla ei enää pärjää. Ne markkinat ovat maailman ylijäämäkaupan heiniä.

Näköalaa ja toivoa kotimaiselle, jopa pientuotannolle, avaavaa on, että hyvältä brändiltä vaaditaan inhimillistä ja aitoa läsnäoloa, kohtaamista. Kaiken tarjonnan keskellä on vaikea navigoida ilman merkityksiä - vastuullisuutta, eettisyyttä, nostalgisuutta ja tarinallisuutta. Kaikki nämä ovat yhdessä paketissa esimerkiksi silloin, kun elintarvike on jäljitettävissä kotitilalle asti.

Maailma on pieni ja hyvin toimeentulevan ihmisen kämmenellä. Kaukaisuus ei silloin olekaan eksoottisuutta vaan eksoottisinta on paikallinen. Elämys voi syntyä siitä, että omalla kuluttamisella voi saada pyörät pyörimään kotimaassa ja tarjota yrittämisen mahdollisuuden ja toimeentulon pienyrittäjän perheelle.

Huolestuttavaa on, että tutkimuksessa vain 13 prosenttia vastanneista täysin uskoi suomalaisten yritysten kantavan yhteiskuntavastuunsa. Tätä ei korjata brändiä kirkastamalla vaan tekemällä.