Keskiviikko, 26.9.2018 
Kuisma
Pääkirjoitus

Lisää uskallusta metsän varhaishoitoon

  • Karjalainen
Metsäkeskus on tarkastanut osin valtion tuella eli Kemera-rahalla tehtyjä taimikon- ja nuoren metsän hoitotöitä. Työnjäljessä on edelleen paljon parannettavaa, mutta ongelma saattaa hämmästyttää metsänkasvatuksen kanssa vähän tekemisissä olevaa.

Keskimäärin tukikelvotonta työnjälki oli viime vuonna 17 prosentissa taimikon varhaishoidon kohteista. Nuoren metsän kunnostuskohteissa tuki jäi saamatta peräti 32 prosentilta.

Ikävä kyllä jälki Pohjois-Karjalassa oli jonkin verran tätäkin huonompaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kemera-töissä ongelmia ei vielä synny jäävälle puustolle aiheutetuista vaurioista tai ajourista, jotka ovat ongelmia harvennushakkuissa. Sen sijaan alkuvaiheen raivaustöissä taustalla ovat kokemuksen ja osaamisen puute - ja luultavasti myös väärä säästäväisyys.

Metsänomistajat ja metsänhoitotyötä tekevät yrittäjät eivät siis suinkaan parturoi metsiä, vaan päinvastoin, eivät raaski ja rohkene harventaa puustoa riittävästi. Metsää yritetään kasvattaa vastuullisesti, mutta tehdään kuitenkin karhunpalvelus tulevalle tukkipuulle.

Pieni taimi ja nuori puu näyttävät sopivan kasvamaan mainiosti sijoillaan, ja riittävän harva työnjälki saattaa näyttää aukkoiselta. Puut kuitenkin kasvavat ja tarvitsevat vuosi vuodelta enemmän kasvutilaa. Juureltaan puu on kapea, latvukseltaan leveä.

Taimikon ja nuoren metsän kasvattamisessa tukkipuuksi tarvitaan kärsivällisyyttä ja aikaa. Malttia tarvitsevat niin metsänomistajat kuin heidän työnsä arvostelijat. Yksikään taimikko ei ole jäänyt risukoksi, mutta hyvin hoidettuna ja riittävästi harvennettuna siitä tulee metsää omistamattomienkin unelmien metsää nopeammin.