Sunnuntai, 23.9.2018 
Minja, Miisa, Mielikki
Pääkirjoitus

Joensuussa on tänään monen juhlan päivä

  • Karjalainen
Tänään Joensuussa vietetään kahta merkittävää kirkollista juhlaa - tietysti varsinaisen, Jeesuksen taivaaseen astumisen eli helatorstain lisäksi.

Joensuun seurakunnan sataa vuotta juhlitaan itse asiassa toiseen kertaan, sillä ensimmäisen, Liperin seurakunnan Kontiolahden kappelin kaupunginsaarnaaja aloitti joensuulaisten sielunpaimenena vuonna 1853. Virallisen Joensuun seurakunnan perustamiseen kului vielä 65 vuotta.

Pyhäselän kirkko vihittiin elokuussa 1928, viisi vuotta oman seurakunnan perustamisen jälkeen. Pyhäselkäläisten kirkko oli siihen asti Kiihtelysvaarassa, jonne Tohmajärven laitakylänä oli vuonna 1680 saatu oma kappelikirkko.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Omat seurakunnat ja omat kirkot ovat olleet niin hengellisen kuin maallisemmankin elämän merkittäviä virstanpylväitä kautta historian. Niiden vaiheista näkyy, etteivät kuntien ja seurakuntien rajat ole kiveen hakattuja eivätkä ikuisia. Ajat muuttuvat, ja kaikki muuttuu sen mukana.

Mahti- ja emäpitäjät Tohmajärvi ja Liperi olivat rajanaapureita Haapajoella, joka ei enää erota Pyhäselkää ja Joensuuta, tuskin edes Karhunmäkeä ja Reijolaa.

Oma kirkko ja seurakunnallinen toiminta ovat edelleen tärkeitä asioita sekä hengelliselle elämälle että paikallis-identiteetille. Se ei ole kunta- tai seurakuntarajoista kiinni. Niillä on yhä suuri tarve ja tarkoitus, vaikka tilannetta ei voi mitenkään rinnastaa sadan vuoden takaiseen aikaan.

Suurella osalla ihmisistä on mahdollisuus kulkea nopeasti paikasta toiseen päinvastoin kuin kirkkojen ja seurakuntien rakentamisen aikaan, jolloin hevoskyytikin oli ylellisyyttä, johon kaikilla ei ollut varaa.