Tiistai, 13.11.2018 
Ano, Kristian
Pääkirjoitus

Sananvapautta ei saa antaa polkea lokaan

  • Karjalainen
Lieksalaislähtöinen Ilja Janitskin ja muun muassa Itä-Suomen yliopiston kriminologian dosentti Johan Bäckman ovat keskiössä tällä viikolla alkaneessa, yhteiskunnallisesti hyvin merkittävässä oikeudenkäynnissä.

Kyse on lyhyesti siitä, onko sananvapaudella rajoja ja millaiset ne ovat. Entä onko sananvastuuta olemassa?

Perinteinen media, johon kuuluvat vakiintuneet sanoma- ja aikakauslehdet sekä radio- ja televisiokanavat, on toiminut ja toimii vastuullisesti ja hyvää journalistista tapaa noudattaen. Tätä turvaamaan on perustettu itsesääntelyelin, Julkisen sanan neuvosto.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ongelma syntyi internetin myötä, joka on synnyttänyt Janitskinin MV-lehden kaltaisia sivustoja. Alkusyötteensä MV-lehti sai rasismista, mutta lisäpuhtia on tullut Krimin valtauksen jälkeen. Erityisesti Bäckmanin toiminnan tärkeä moottori on Venäjä.

MV-lehti, Janitskin ja Bäckman, niin kuin monet muutkin heidän kaltaisensa ja heidän seuraajansa ratsastavat sananvapaudella ilman minkäänlaista vastuuta sanoista. Totuus ei ole heille edes hidaste.

Valemediaksi laajalti kutsuttua janitskinilaista sananvapauden väärinkäyttöä punnitaan nyt oikeudessa. Vihdoinkin, on oikeutettua sanoa, vaikka oikeudenkäynti onkin vasta nyt siksi, että Janitskin onnistui piilottelemaan pitkään ulkomailla.

Vaikka MV-lehden kaltaisella valemedialla on seuraajansa ja uskovansa, suomalaisten luottamus perinteiseen, vastuunsa tuntevaan, totuuteen pyrkivään ja virheensä oikaisevaan mediaan on vahva. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista 72 prosenttia sanoo voivansa luottaa useimpiin seuraamiinsa uutisiin. Osansa tässä on toimittajien ammattitaidolla sekä median poliittisella sitoutumattomuudella.

Helsingin käräjäoikeudessa on nyt laaja vyyhti Janitskiniin, Bäckmaniin ja sananvapauteen liittyviä rikosepäilyjä. Yksi yhteiskunnallisesti merkittävä haara on Bäckmanin vaino Ylen toimittajaa Jessikka Aroa kohtaan.

Yrityksessä hiljentää yksittäinen toimittaja on kyse myös hänen edustamastaan mediasta mutta myös koko kansan oikeudesta saada tietää. Jos toimittajat eivät saa tehdä työtään vapaasti, kaikkien sanan- ja tietämisen vapaus on uhattuna. Juuri siihen Bäckman näyttää pyrkineen.