Torstai, 15.11.2018 
Janika, Janita
Pääkirjoitus

Reuna-alueiden eteen tehtävä enemmän

  • Karjalainen
Yli puolet suomalaisista toivoo valtiolta toimia kaupungistumiskehityksen hillitsemiseksi (Karjalainen, 14.7.). Uutissuomalaisen teettämän kyselyn mukaan erityisesti itä-, pohjois- ja länsiosissa Suomea toivotaan kaupungistumiseen puuttumista.

Kyselyn tulos on vahva todiste siitä, että suurin osa suomalaisista toivoo edelleen koko maan pysyvän asuttuna ja elinkelpoisena. Näin siitäkin huolimatta, että jo lähes 70 prosenttia kansasta asuu tällä hetkellä kaupunkialueella.

Tulos on mielenkiintoinen myös siitä näkökulmasta, että viime aikoina Suomessa on ollut varsin voimakkaasti pinnalla kaupunkialueiden kasvua ja vetovoimaa edistävä politiikka. Kaupungistumisen hillitseminen ei ole ollut erityisen voimakkaasti minkään puolueen agendalla.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kysymys kaupungistumisesta on hankala ja moniulotteinen. On selvää, että vahva maakuntakeskus on alueellinen etu. Ellei esimerkiksi Joensuu kehittyisi ja kasvaisi kaupunkina, koko maakunnan kehityksen suunta olisi selvä. Väki valuisi tasaisena virtana etelään tai kohti muuta suurta keskusta.

Työ maakuntakeskusten kehittämiseksi on tästä näkökulmasta tärkeää aluepolitiikkaa. Valitettavasti sen kääntöpuolena on alueiden sisäinen polarisaatio, joka näkyy vahvasti myös Pohjois-Karjalassa. Keskusalueet kasvavat, reuna-alueet kuihtuvat.

Kansalaisten huoli kaupungistumisesta kohdistuu juuri tähän. Sivukyliltä palvelut ovat jo kadonneet, ja ennen virkeät taajamatkin alkavat nyt näyttää apaattisilta ja elinvoimansa menettäneiltä.

Monelle pohjoiskarjalaiselle on realismia se, että useat tärkeät, ennen lähellä olleet palvelut on haettava kymmenien kilometrien, joskus jopa pitempienkin matkojen päästä Joensuusta.

Polarisaatiota on pidetty väistämättömänä hintana siitä, että maakuntakeskus säilyy kilpailukykyisenä, mutta välttämättä näin ei ole. Reuna-alueiden elinvoimaisina pitämisen eteen olisi tehtävissä paljon nykyistä enemmän, jos olisi poliittista halua.

Esimerkiksi pienten koulujen lakkauttamisella on ollut suuri vaikutus siihen, että lapsiperheet hakeutuvat keskuksiin. Tällä on taas suora vaikutus kuntien väestörakenteeseen ja sen myötä tulevaisuudennäkymiin.