Torstai, 20.9.2018 
Varpu, Vaula
Pääkirjoitus

Sähkön siirtomaksujen nousukierre jatkuu

  • Karjalainen
Sähkön siirtomaksut ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Erityisen epäoikeudenmukaiseksi laskutus koetaan Pohjois-Karjalan kaltaisilla alueilla, kun välimatkat ovat pitkät, asutus harvassa ja sähköverkon piirissä kustannuksia kattamassa niukemmin asukkaita kuin kaupunkitaajamissa.

Epäkohdat tiedetään ja myönnetään. Hallitus on asettanut selvitysmiehen tutkimaan vaihtoehtoisia mahdollisuuksia sähkön jakeluverkon toimintavarmuuden parantamiseksi, jotta saataisiin myös kustannussäästöjä. Toisaalta sähkön hinta kaikkine lisukkeineen on valtiontaloudelle varma ja tuottava lypsylehmä. Sellaiseen ei herkästi kajota.

Mikään ei ole niin varmaa kuin että sähkön siirtomaksut nousevat myös tulevaisuudessa, ja että asiakkaat maksavat jakeluverkon toimintavarmuuden parantamisen. Maksettava sähkölasku paisuu, vaikka sähkön kulutus ei kasvaisikaan. Sähköverkkoyhtiöillä ei ole muita tuloja kuin siirtomaksut. Alueellisia haluja hillitsee hallituksen asettama 15 prosentin yläraja siirtomaksujen korotuksille.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kuluttajat pitävät siirtomaksujen osuutta kohtuuttomana suhteessa sähkön kulutukseen. Sähköyhtiöiden mielestä nykyinen siirtomaksujen taso ei ole riittävä takamaan sähkön jakeluverkon toimintavarmuutta lain edellyttämällä tasolla (Karjalainen, tänään.). Siirtomaksuja täytyy siis nostaa jatkuvasti, jos halutaan jatkaa investointeja jakeluverkon parantamiseen, kunnossapitoon ja vikojen korjauksiin.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Sähkö suunnittelee käyttävänsä seuraavan 20 vuoden aikana kaikkiaan 600 miljoonaa euroa sähkön toimitusvarmuuteen ja verkon peruskorjaamiseen.

Sähköyhtiöt perustelevat korotuksia myös sillä, että kustannuksia syntyy, vaikka yksittäinen kuluttaja ei sähköä käyttäisikään. Oma osansa kuluttajan maksettavaksi tulevassa sähkölaskussa on veroilla. Valtiovalta on vaivihkaa korottanut sähköveroa kymmenessä vuodessa peräti 156 prosenttia.

Sähkönjakelun toimintavarmuutta parannetaan tekemällä maakaapelointia, joka on 2,5 kertaa kalliimpaa kuin perinteiset ilmajohdot. Maakaapeloinnilla vähennetään myrskyjen ja lumikuormien aiheuttamia vahinkoja. Ennen pitkää sijoitus maksaa itsensä takaisin, joskin hitaasti. Siksi etenkin haja-asutusalueille on selvitettävä, onko maakaapeloinnille vaihtoehtoja kuluttajien kukkaronkin kannalta.