Torstai, 20.9.2018 
Varpu, Vaula
Pääkirjoitus

Helle jatkuu, seuraukset heijastuvat vielä pitkään

  • Karjalainen
Suomalaiset eivät ole tottuneet, eikä yhteiskunta ole varautunut näin pitkiin hellejaksoihin. Tilanne on ollut sama talven pitkillä pakkasilla ja lumimyräköissä. Ilmastonmuutoksen jatkumisen uskotaan lisäävän tulevaisuudessa sään ääri-ilmiöitä ja häiriöitä.

Siksi Suomessa täytyy varautua nykyistä paremmin järjestämään kesällä terveellisesti ilmastoituja ja talvella lämpimiä tiloja. Tarvittaessa niihin voidaan esimerkiksi koota yksin asuvia vanhuksia tai siirtää väliaikaisesti hoitolaitosten asukkaita. Vanhukset ovat terveyden kannalta riskiryhmää. Tutkimusten mukaan vanhusten kuolleisuus nousi selvästi normaalia suuremmaksi aiempien kesien pitkien helleputkien aikoina.

Hyvään suomalaisuuteen perinteisesti kuulunut naapuriapu ja yhteisvastuu joutuu testiin helleputkien aikana. Myös naapureiden hyvinvoinnista ja toimeentulosta on pidettävä huolta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Helle koettelee myös luontoa. Uusi uhka suomalaisille on pohjavesien hupeneminen, jota vauhdittaa pitkittynyt kuivuus. Helle lisää vedenkulutusta, mutta toisaalta vettä pitäisi nyt ymmärtää säästääkin. Alueellisia eroja on, eikä veden käytön säännöstelyyn ole vielä tarvetta. Sateet tulevat aikanaan, kuten ennenkin.

Kuivuus ja veden vähyys vaikuttaa sähkönhintaankin. Koska suuri osa sähköstä tuotetaan vesivoimalla, jota on nyt tavallista vähemmän, tulee sähkön hinta nousemaan. Tästä on jo annettu ennakkovaroituksia.

Vaikutukset ovat vielä arvaamattomia ruuantuotantoon ja elintarvikkeiden kuluttajahintoihin. Vilja- ja rehusadot jäävät ennätyspieniksi. Omavaraisuus joutuu koetukselle. Jos karjalle ei riitä rehua, voi käydä, että eläimiä on pantava teurastukseen ja tuotantoa leikattava. Nämä seuraukset näkyvät ja tuntuvat laajemmin vasta myöhemmin. Selvää on kuitenkin, että ruuan hinnat nousevat. Nousu on itse asiassa jo alkanut.

Väheksyä ei voi sitäkään, kuinka huono sato ja mahdolliset tuotannon leikkaukset niistävät lisää maataloustuottajien toimeentuloa, jota on koeteltu muutenkin viime vuosina. Tämänkään takia viljelijäväestö ei nauti helleviikoista.

Metsämarjojen sato jää myös heikoksi. Samoin käy sienisadolle, ellei ihmeitä tapahdu. Marjojen hinta nousee. Vielä on epäselvää, kuinka teollisuus turvaa marjansaantinsa, ja millaisia vaikutuksia siitä tulee.