Tiistai, 20.11.2018 
Jalmari, Jari
Pääkirjoitus

Puolueet ovat liiankin varmoja eläkeläisten äänistä

  • Karjalainen
Eläkeläiset voisivat halutessaan määrätä Suomen suunnan, sillä joka neljäs suomalainen on jo vanhuuseläkkeellä (Karjalainen, 1.8.). Äänestysikäisistä eli yli 18-vuotiaista eläkeläisten osuus lähenee jo 30 prosenttia.

Tietyllä tapaa Suomen poliittinen järjestys onkin tällä hetkellä eläkeläisten määräämä. Tutkimusten mukaan juuri vanhimmat ikäluokat ovat kolmen perinteisen suuren puolueen, keskustan, kokoomuksen ja SDP:n suhteellisen vakaan kannatuksen takana.

Muiden puolueiden on vaikea nousta näiden kolmen kastiin ilman eläkeikäisen väestön suosiota, ja sen saavuttaminen ei ole helppoa. Monella puoluekanta on vakiintunut jo vuosikymmeniä sitten, eivätkä pienet suhdannevaihtelut sitä hetkauta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Mielenkiintoista on, että eläkeläisväestön asiat eivät politiikan sisällöissä erityisen voimakkaasti näy. SDP:n esille nostama eläkkeiden korotus on selvää tämän äänestäjäryhmän houkuttelua, mutta esimerkiksi vanhusväestön asema sote-uudistuksessa ei ole noussut keskusteluun niin voimakkaasti kuin luulisi.

Myös sukupuoli on hautautunut politiikassa täysin. Selvä enemmistö, 56 prosenttia yli 65-vuotiaista suomalaisista on naisia, ja vanhempiin ikäryhmiin mennessä osuus nousee entisestään. Silti juuri mikään puolue ei näytä kiinnostuneen erityisesti tätä kansanosaa koskevista asioista. Esimerkiksi eläkeläisköyhyys on tilastotietojen mukaan tyypillisimmin juuri vanhoja naisia koskeva ongelma.

Kenties puolueet ovat itsekin niin varmoja iäkkäiden kannattajiensa äänistä, ettei huomiointia katsota tarpeelliseksi. Tässä on eläkeläisillä itsellään näytön paikka. Joukkovoimaa on, on vain ryhdyttävä käyttämään sitä.