Keskiviikko, 21.11.2018 
Hilma
Pääkirjoitus

Maatalouden kriisituki kansallisissa käsissä

  • Karjalainen
Kuivuuden takia pulaan joutuneet maatilat eivät saa EU:lta apua tukien muodossa. Suomi oli yhdessä Ruotsin, Tanskan ja Baltian maiden kanssa lähettänyt EU:lle pyynnön kriisiavusta. Kuivuusongelma on niin laaja, ettei EU:lla ole Lännen Median mukaan rahoja kriisin hoitamiseen. Pitäisi kyllä olla. Kyse on paitsi perustuotannosta myös eurooppalaisesta elintarviketeollisuudesta ja eurooppalaisten ruoasta.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) väläytteli maatalouden tukia jo aiemmin, kun valtiovarainministeriön budjettiesitys julkistettiin alkukuusta. Hallitus käy budjettiriiheen elokuun lopulla, ja nämä tuet nousevat nyt siis siinä korostetusti esille.

Maatalouden apupaketista näyttää vallitsevan koko lailla laaja yhteinen näkemys, ja niin pitää ollakin. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kannattaa vaikeuksissa olevien maatalousyrittäjien tukemista. Oppositiopuolueista myös Vasemmistoliitto on lisätuen kannalla, mutta vihreiden Touko Aalto on tukipaketin tyrmännyt. Palkansaajien keskusjärjestöt kannattava tukipakettia (Maaseudun Tulevaisuus, 20.8.)

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Pohjois-Karjalassa viljasato näyttää olevan kaikesta huolimatta kohtuullinen, ja puinnit ovat sujuneet suotuisissa oloissa. Lähinnä ensimmäinen rehusato oli heikko, mutta isommalta katastrofilta näytetään vältyttäneen. Sadekuurot ovat suosineet Pohjois-Karjalaa.

MTK-Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Vilho Pasanen kertoi Yle Joensuun (20.8.) lähetyksessä, että meillä ei myöskään jouduta pakkoteurastamaan karjaa kuten on muualta kuultu. Lähinnä tilat katsovat tarkemmin karjan kokoa, ja mahdollisesti heikoimmat yksilöt nyt poistetaan.

Maatalouden kannattavuuden tilaa selvitetään parhaillaan laajasti. Selvitystyötä vetää Osuuspankkiryhmän eläkkeelle jäänyt johtaja Reijo Karhinen. Nyt kuivuudesta johtuva akuutti kriisi on hoidettava erillään, eikä se liity tähän selvitystyöhön.

Selvitystyö tähtääkin siihen, mistä maataloudelle löydettäisiin pysyvästi lisätuloja peräti 500 miljoonan verran vuodessa. Karhinen on kutsunut suomalaiset keskusteleman aiheesta verkossa. Selvitystyön tulokset julkaistaan ensi vuoden alkupuolella.

Kysymys on lopultakin aika yksinkertainen: haluammeko me, että meillä on maataloutta ja lähellä tuotettua ruokaa.