Tiistai, 25.9.2018 
Kullervo
Pääkirjoitus

Suomi yhä tiiviimmässä puolustusyhteistyössä

  • Karjalainen
Ranskan presidentin Emmanuel Macronin tämänviikkoinen vierailu Suomeen oli siinä mielessä tuloksekas, että Suomi ja Ranska vahvistivat lähes saumattomalta vaikuttavan yhteisymmärryksensä EU:n turvallisuusulottuvuuden vahvistamisesta.

Suomi ja etenkin presidentti Sauli Niinistö vaikuttavat pitävän Macronin aktivoitumista asiassa milteipä taivaanlahjana. Torstaisessa presidenttien yhteisessä tiedotustilaisuudessa Niinistö totesi odottaneensa tällaista keskustelua kymmenisen vuotta ja kiitti vuolaasti Macronia lipun kantamisesta siinä, että Eurooppa ottaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan ja esiintyy vahvempana maailmalla.

Suomi ja Ranska antoivat vierailun yhteydessä yhteisen julistuksen puolustusyhteistyön tiivistämisestä. Suomi myös vahvisti halunsa osallistua Ranskan eurooppalaiseen interventioaloitteeseen. Lisäksi Niinistö kertoi Suomen jatkavan kahdenkeskisen puolustusyhteistyön laatimista Ranskan kanssa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Suomi on viime vuosina ottanut suuria harppauksia tämänkaltaisten maidenvälisten puolustusyhteistyösopimusten tiellä. Se on ollut selvästi presidentti Niinistön ja nykyisten hallituspuolueiden löytämä uusi linja, jonka takana on eduskunnan suuri enemmistö.

Kun Nato-jäsenyys ei ole realistinen vaihtoehto ja kun Suomi ei koe saavansa EU:n Lissabonin sopimuksesta riittäviä turvatakuita, on se Naton rauhankumppanuuden syventämisen lisäksi solminut kahden tai useamman maan välisiä sopimuksia Ruotsin, Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Saksan ja nyt myös Ranskan kanssa.

Vielä kaksi vuotta sitten näytti siltä, että Ruotsi menee tällä yhteistyölinjalla menojaan, mutta Suomi on seurannut sitä tiivisti perässä ja menee Ranskan interventioaloitteeseen sitoutumisen myötä läntisestä naapurimaasta ohikin.

Tämä Suomen linja on viisas tässä entistä vaarallisemmaksi muuttuneessa Itämeren turvallisuuspoliittisessa ympäristössä. Se on etenkin vankka viesti Venäjälle. Suomi ei ole yksin eikä enää länsi-itä-asetelmassa puolueetonkaan, vaan se on osa länttä. Venäjä näyttää tämän myös hyväksyvän, tosin vaivoin, mutta sitä edesauttaa ja täydentää Niinistön tiivis suhde ja yhteydenpito Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.