Sunnuntai, 23.9.2018 
Minja, Miisa, Mielikki
Pääkirjoitus

Ruotsidemokraatteja enää vaikea tyystin eristää

  • Karjalainen
Sunnuntaisten Ruotsin valtiopäivävaalien odotettu voittaja oli ruotsidemokraatit, joka lisäsi kannatustaan lähes viidellä prosenttiyksiköllä ja vankisti 17,6 prosentin ääniosuudellaan asemaansa Ruotsin kolmanneksi suurimpana puolueena. Hallitseva sosiaalidemokraattinen puolue putosi kolmisen prosenttiyksikköä mutta jatkaa 28,4 prosentin ääniosuudella suurimpana puolueena. Toiseksi suurin puolue, Ruotsin kokoomus, vajosi 3,5 prosenttiyksikköä, 19 prosenttiin.

Luvut saattavat vielä tarkentua, sillä lopulliset tulokset varmistuvat vasta keskiviikkona. Sosiaalidemokraattien johtama punavihreä blokki sekä kokoomuksen johtama porvariblokki ovat liki tasoissa hieman yli 40 prosentin kannatusosuuksillaan. Porvaripuolueiden muodostama blokki lisäsi hivenen kannatustaan, kun taas punavihreä blokki kärsi selvän tappion.

Tulos oli odotettu. Vaikka ruotsidemokraatit eivät sentään yltäneet sille povattuihin yli 20 prosentin lukemiin, pääsi se tavoittelemaansa vaa´ankieliasemaan. Perinteiset blokit eivät kykene muodostamaan toimintakykyistä hallitusta turvautumatta tavalla tai toisella ruotsidemokraatteihin - jolleivät nämä blokit sitten tämän vaalituloksen seurauksena tule murtumaan.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Vaikka ruotsidemokraatit eivät kelvanne muille puolueille hallituskumppaniksi, sitä on nyt vaikeampi sivuuttaa ja tyystin eristää yhteistyön ulkopuolelle - etenkin kun sen eristäminen näyttää vain lihottavan sen kannatusta.

Blokkien murtumisesta ei ole kuitenkaan vielä viitteitä. Vaikka sosiaalidemokraatteja edustava pääministeri Stefan Löfven tavoittelee hallitusvastuussa jatkamista ja aikoo neuvotella asiasta keskustapuolueen ja liberaalien kanssa, ovat ne ainakin toistaiseksi torjuneet tiukasti nämä lähestymiset.

Todennäköisin vaihtoehto onkin se, että pääministeri vaihtuu, uusi pääministeri on kokoomuksen johtaja Ulf Kristersson ja että porvariblokki kokoaa vähemmistöhallituksen tukeutuen ensisijaisesti ruotsidemokraatteihin mutta joissakin kysymyksissä myös sosiaalidemokraatteihin. Tämä jälkimmäinen vaihtoehto lienee Ruotsin demareille sittenkin helpompi pala nieltäväksi kuin se, että he edesauttavat omalla ehdottomuudellaan ruotsidemokraattien pääsyä sanelemaan uudelle hallitukselle tiukkoja reunaehtojaan.