Tiistai, 13.11.2018 
Ano, Kristian
Pääkirjoitus

Takarajat paukkuvat ilmastonlämpenemisen estämisessä

  • Karjalainen

Durbanin ilmastokokouksessa Etelä-Afrikassa päästiin sittenkin sopuun päätavoitteista, jatkoajalla tosin. Kokouksessa sovittiin aikataulu maailmanlaajuiselle, kaikkia maita sitovalle ilmastosopimukselle. Sopimus halutaan allekirjoittaa vuoteen 2015 mennessä, ja sen pitäisi tulla voimaan vuoteen 2020 mennessä.
Sopimuksessa merkittävää on, että ensimmäisen kerran siihen sitoutuvat kaikki maat, myös suurimmat saastuttajat Yhdysvallat ja Kiina.
Huonoa sopimuksessa on sen voimaantulo vasta vuoteen 2020 mennessä. Toivoa vain sopii, ettei aikataulu ole liian myöhäinen ilmaston lämpenemisen estämiseksi.
Huonoa on myös se, ettei päästövähennystavoitteista sovittu mitään. Kaikkien aikojen ilmastovääntö ja lehmänkauppojen teko alkaakin ensi vuonna Qatarin kokouksessa.
Toinen merkittävä saavutus kokouksessa oli jatkoajan sopiminen ainoalle voimassa olevalle ilmastosopimukselle, vuonna 1997 neuvotellulle Kioton sopimukselle. Tosin esimerkiksi Yhdysvallat ei ole edes ratifioinut Kioton sopimusta, joten saastuttaminen jatkuu vuosikaudet entiseen malliin. Jatkokauden ulkopuolelle jäivät myös Kanada, Japani ja Venäjä. Kioton jatkokausi kattaakin vain noin 15 prosenttia maailman päästöistä, mikä yksin ei estä ilmaston lämpenemistä.
Lisäksi Kioton jatkosopimus kattaa vuodet 2013–2017, vaikka uusi sopimus on tulossa voimaan vasta vuoteen 2020 mennessä. Kioton jatkon jatkollekin tullee vielä tarve.
Ilmastosuojelussa on käymässä kuten talouskriisin hoidossa. Kaikki päätökset tehdään vasta viime tipassa ja pakon sanelemana. Talouskriisissä hyvää ja päätösten tekoon pakottavaa on se, että reaktio päätöksiin saadaan heti pörssien avauduttua. Ilmastopäätöksissä vastaukset nähdään vasta vuosikymmenien päästä. Sopimuksesta kiittävät tai siitä laskua maksavat ennen kaikkea tulevat sukupolvet.
Tosin ilmastonmuutos näkyy jo nyt sään ääri-ilmiöiden lisääntymisenä. Tulvat, kuivuus ja myrskyt aiheuttavat yhä enemmän inhimillistä kärsimystä. Näiden katastrofien estämiseksi ei ole enää mitään tehtävissä.
Durbanissa sovittiin myös vihreän ilmastorahaston suuntaviivoista. Vihreällä ilmastorahastolla pyritään kanavoimaan rahaa kehitysmaille ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin. Rahaston ajatus on toimiva, mutta rahastolta puuttuu oleellinen: raha. Vielä ei tiedetä, mistä sitä rahastoon saadaan. Rahaa tuskin tulee juuri nyt talouskriisissä kipuilevilta vaurailta länsimailta.