Tiistai, 13.11.2018 
Ano, Kristian
Pääkirjoitus

Huhuilla ja hysterialla ei rakenneta vankkaa tulevaisuutta

  • Karjalainen

OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen varoitti Karjalaisen (13.12.) haastattelussa ihmisten epävarmuutta lisäävästä pelottelusta yhteisvaluutta euron kaatumisella.

Jatkuvasti ristiriitaista viestiä ekonomisteilta ja päätöksissään haparoivilta poliitikoilta saavat kansalaiset ovat luonnollisesti ymmällään. Varovaisuus lisääntyy koko ajan, vaikka käytännössä Suomen talouden perusrakenteet ovat useimpiin euromaihin verrattuna hyvässä kunnossa.

Kiitos Suomessa harjoitetusta talouskurista kuuluu edelleenkin hyvässä muistissa olevalle 1990-luvun pankkikriisille ja sitä seuranneelle raastavalle lamalle. Oman markan takaisin haikailijat ovat ilmeisesti tarkoituksella unohtaneet esimerkiksi ne lähes 20 prosentin lainakorot, joita ihmiset markan myllerryksessä vuosituhannen lopulla maksoivat.

Silloin oli vain sopeuduttava. Samaa sopeutumista – vaikka ei sentään ehkä samanlaisia korkoja – vaadittaisiin myös eurosta irti olevalta Suomelta.

Taantuma tai lama, tai mikä mörkö sieltä pilkistääkään, on pitkälti myös joukkopsykologiaa. Eurohysterian lietsonta ei ole enää joukkotiedotusvälineiden yksinoikeus, vaan nyt myös sosiaalisessa mediassa jaetaan ”oikeaa” taloustietoa.

Hyvä esimerkki huhutalouden voimasta nähtiin sunnuntaina Latviassa, kun tuhannet ihmiset jonottivat ruotsalaisen Swedbankin automaateille tyhjentääkseen tilinsä. Sosiaalisessa mediassa ja tekstiviesteillä levinnyt huhu ruotsalaispankin vaikeuksista kevensi pankin kassavarantoa kymmenillä miljoonilla euroilla.

Suomessakin epävarmuus ihmisten keskuudessa lisääntyy. Terve varovaisuus on luonnollisesti paikallaan. Esimerkiksi maksukykyyn nähden ylimitoitettuja lainoja on syytä välttää ja riskilaskelmissa on hyvä olla mieluummin inhorealisti kuin pilvilinnojen rakentaja.

Asuntokauppoja miettivien on myös syytä pitää huoli siitä, etteivät aja itseään kahden asunnon loukkuun.

Hyvä on kirjata myös henkilökohtaisen talouden valoisat puolet. Palkansaajien ja eläkeläisten ostovoima paranee ensi vuonna, eikä koroissakaan ole nousupaineita. Vienti yskii, mutta läpi yhteiskunnan iskevä jättityöttömyys ei toistu. Siitä pitää työmarkkinoilta eläkkeelle poistuvien kasvava määrä huolen.

Pelkojen sijaan nämä mikrotalouden vahvuudet on hyvä muistaa taloudellisia päätöksiä tehdessä. Vaikka euro näyttää horjuvan, niin edelleenkin se on talouden rattaiden paras mahdollinen voiteluaine.