Maanantai, 24.6.2019 
Juha, Janne, Jani
Pääkirjoitus

Väittely hävittäjämäärästä vaarallista leikkiä tulella

  • Karjalainen
Nykyiset Hornet-hävittäjälentokoneet korvaavasta hävittäjähankinnasta uhkaa tulla yksi eduskuntavaalien kysymyksistä, jossa maanpuolustukselliset näkökohdat jäävät poliittisten irtopisteiden keräämisen jalkoihin vaarallisella tavalla. Tämä käy ilmi Ylen uutisten (19.1.) puoluejohtajille tekemästä kyselystä.

Kyselyn perusteella niin SDP, perussuomalaiset, vihreät kuin vasemmistoliittokin ovat kyseenalaistamassa siitä, että hävittäjiä hankittaisiin kaavaillut 64 kappaletta. Näiden kaikkien puolueiden puheenjohtajat, SDP:stä puheenjohtaja Antti Rinteen sairauslomasijainen Sanna Marin, vastaavat myöntävästi kysymykseen, voidaanko Suomeen hankkia vähemmän hävittäjiä kuin tarjouspyynnön mukaiset 64.

Myöntävästi kysymykseen vastanneiden perustelut antavat tosin ymmärtää, että heidänkään puolueensa eivät ole täysin vastuuttomasti panemassa hävittäjähankinnan suuruutta vastakkain esimerkiksi vanhusten hoidon kaltaisten vuotuisten budjettimenoerien kanssa. Esimerkiksi Marin painottaa, että hävittäjähankinnassa pyritään tiettyyn suorituskykyyn eikä kyse ole vain koneiden määrästä vaan kokonaisratkaisusta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Sen sijaan vasemmistoliitto ja nyt myös perussuomalaiset puheenjohtajansa Jussi Halla-ahon suulla tuovat esiin tämän asekaupan hintaa tavalla, joka antaa ymmärtää näiden puolueiden kyseenalaistavan tämän puolustushankinnan tähänastisen lähtökohdan: että asiantuntijat selvittävät oikean tarpeen, jossa lähtökohtana on nykyisen puolustuskyvyn ylläpito. Esimerkiksi Halla-aho mestaroi ammattisotilaan tavoin, että ennen kaikkea on pidettävä huolta maavoimien kalustosta ja koulutuksesta sekä ilmatorjunnasta.

Toivottavasti kaikki puolueet ovat aidosti yhä sillä kannalla kuin ne olivat toissa vuonna hyväksyessään vasemmistoliittoa lukuun ottamatta puolustusselonteon linjauksen, jonka mukaan Hornet-kaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti.

Erityisesti tässä viime vuosina huonontuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa olisi vaarallista tinkiä tästä tavoitteesta pohtimatta samalla sen vaihtoehtona Nato-jäsenyyttä, johon saman kyselyn mukaan puoluejohtajien selvä enemmistö ei ole alkuunkaan valmis.