Tiistai, 16.7.2019 
Reino
Pääkirjoitus

Koulujen rasvakapina on surullinen tarina

  • Karjalainen
Pohjoiskarjalainen rasvakapina on onnistunut, jos onnistumista on epäterveellisen maitorasvan lisääminen kouluruokailussa. Juuankin lapset säilyttivät koulun ruokapöydässä Oivariinin ja saivat kevytmaidon suoraan hyvinvointilautakunnan päätöksellä.

Hyvää kapinassa on se, että nyt tiedetään seitsemän kolmestatoista Pohjois-Karjalan kunnasta tarjoavan kouluruokaa, joka ei noudata ravitsemussuosituksia (Karjalainen, 27.2.). Tähän on saatava muutos.

Kontiolahdella rasvakapinaa puolustetaan sillä, että se on ollut samalla koululaisille oppimistapahtuma vaikuttamisesta. Kyllä niinkin. Tälle puolelle asiasta luo ikävän varjon se, että kyse on ollut mitä suurimmassa määrin vaikuttamisesta valheellisin perustein - ja onnistumisesta siinä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Sosiaalisessa mediassa on levinnyt vinhasti pesunkestäviä valeuutisia aiheesta. Lisäksi, kuten tällaiseen perusteluun ja uutisointiin kuuluu, Karjalaisessakin julkaistuja uutisia ja asiantuntijatietoja on leimattu, miksipä muuksi kuin propagandaksi ja valeuutisiksi.

Voin, Oivariinin ja margariinin maku on maku- ja mielipideasia, tieteelliset tutkimustulokset eivät. Kumpikaan ei tosin ole välttämättä lopullinen totuus. Tottumus muuttaa makuasioita, tieteellinen tutkimus täydentyy ja korjaa tuloksiaan salailematta, jos uusi tutkimus antaa siihen perusteet.

Kovien rasvojen epäterveellisyys ja pehmeiden terveellisyys on pysynyt faktana kaikista suurtutkimuksista huolimatta. Päinvastaisia tutkimustuloksia on saatu, mutta näissä tutkimuksissa on löytynyt epäselvyyksiä.

On surullista, että nyt on lähdetty politikoimaan lasten terveydellä. Aikuisilla on vastuu lasten ravitsemuksesta niin koulussa kuin kotonakin. Tällaisessa tapauksessa kunnan ja koulun vastuu on kodin vastuuta suurempi.

Tällä tempauksella margariinista on tehty pahanmakuista lasten suussa pitkäksi aikaa ja myös siellä, missä se on maistunut tähän asti tavalliselta levitteeltä. Koululaisten ravitsemuksen suurin ongelma ei ole leivän syönti tai syömättömyys - sitä syötäneen koulun jälkeen, kuka milläkin rasvalla sivellen. Tärkeintä on, että koulussa syödään lämmin ateria.

Aikuiset perheissä, valtuustoissa ja lautakunnissa syöttävät nyt omia ennakkoluulojaan ja makutottumuksiaan lasten suuhun.