Maanantai, 23.9.2019 
Minja, Miisa, Mielikki
Pääkirjoitus

Oppivelvollisuuden jatko monen mutkan takana

  • Karjalainen
Hallituksen lupaus oppivelvollisuuden jatkamisesta on kaunis ajatus. Taustalla on tarve investoida tulevaisuuteen parantamalla opetusta ja koulutusta, ehkäistä nuorten syrjäytymistä sekä silottaa tietä jatko-opintoihin ja työelämään. Näiden seikkojen tärkeys tunnustetaan laajasti. Tuskin kenelläkään on mitään noita tavoitteita vastaan.

Keinoista ollaan eri mieltä. Toisen koulukunnan mukaan tehokkaampaa olisi pistää vähät rahat opetukseen, peruskoulun puutteiden korjaamiseen ja opettajien määrän lisäämiseen.

Oppivelvollisuuden jatkamista vaativat viime vaalikaudella oppositiosta käsin SDP, vihreät ja vasemmistoliitto. Samaa suositti Suomelle keväällä OECD erääksi keinoksi nostaa työllisyysastetta. Hallitusneuvotteluissa oppivelvollisuuden pidentäminen oli demareille kynnyskysymys. Nyt tulevat kuukaudet näyttävät, onko se myös kunniakysymys näille uusille hallituspuolueille.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Joka tapauksessa on varmaa, että oppivelvollisuuden laajentaminen lukioon ja ammatilliseen koulutukseen on monen mutkan ja vuosien päässä. Uudistus tarkoittaa myös maksuttomia oppikirjoja ja -materiaaleja opiskelijoille. Näin siitä tulee kallis operaatio valtiolle.

Hallitusneuvottelijat markkinoivat ajatusta, että sen toteutus maksaa 100 miljoonaa euroa. Opetusalan asiantuntijoiden mukaan todellinen kustannusvaikutus on kaksinkertainen.

Hallituksen lupaamat menolisäykset perustuvat sille, että talous- ja työllisyyskasvu jatkuu. Jos ei jatku, niin uudistuksia perutaan tai siirretään tuota tuonnemmaksi.

Kustannusvaikutuksia vaikeampi paketti on luoda lainsäädäntö toteuttamaan oppivelvollisuuden laajentamista. Vaikeuskerrointa lisää lasten ja nuorten yhdenvertainen kohtelu joka puolella maata. Perustuslaki voi nousta tässäkin kynnykseksi.

Oman vaikeutensa opettajien määrän lisäämiseen tuo se, että opettajakoulutus ei enää vaikuta kiinnostavan niin kuin aiemmin. Opettajan ammattia pidetään liian rasittavana ja palkkatasoa siihen nähden ei-houkuttavana.

Hallitus suunnittelee ruotsin kielen palauttamista pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin. Tämäkin voi olla niitä hallitusohjelman toiveita, joista voidaan selvittelyvaiheen jälkeen perääntyä. Sinänsä ruotsin kielen asemaa perusopetuksessa ei ole tarvetta muuttaa.