Lauantai, 24.8.2019 
Perttu
Pääkirjoitus

Pohjois-Karjalan väkisairastaa muita enemmän

  • Karjalainen
Kansanterveystyölle Pohjois-Karjalassa riittää urakoimista tulevina vuosina, samoin sairauksia ennaltaehkäiseville toimille. Sairastavuuden alueelliset erot Suomessa ovat melkoiset, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksestä. Eroja on maakuntien välillä ja sisällä sekä suurimpien kaupunkien kesken.

Erot ovat suuret ja kärjistyneet kuntien välillä, vaikka suomalaisten kokonaissairastavuus on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Länsi- ja Etelä-Suomen väestö on terveempää kuin idässä ja pohjoisessa. Tämä asetelma on säilynyt ja näyttää jatkuvan.

THL:n tuoreimmat tiedot on koottu vuosilta 2014-2016 ja ikävakioitu niin, että kuntien erilaiset ikärakenteet eivät vaikuta tuloksiin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Pohjois-Karjala erottuu tilastoissa. Sairastavuutta on eniten Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Sen jälkeen tulevat Kainuu ja Lappi. Tilastoon on koottu tiedot seitsemästä vakavasta sairausryhmästä: syövät, sepelvaltimo- ja aivoverisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt, tapaturmat sekä dementia.

Terveintä väkeä asustaa Ahvenanmaalla, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Ero toiseen äärilaitaan on suuri.

Kun verrataan yli 50 000 asukkaan kaupunkeja, niin Joensuu on eniten sairastavien joukossa kolmantena Kuopion ja Oulun jälkeen. Terveimmät suomalaiset asuvat etelän suurimmissa kaupungeissa Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla.

Sepelvaltimotauti, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt ovat yleisempiä Itä- ja Pohjois-Suomen kuin läntisen ja eteläisen Suomen suurissa kaupungeissa. Joensuussa ja Rovaniemellä sattuu tapaturmia enemmän kuin muissa vertailukaupungeissa.

Sairastavuuden erot vaihtelevat paljon maakuntien sisällä. Pohjois-Karjalassa sairastavuusindeksi on suurin Valtimolla, Polvijärvellä, Juuassa ja Ilomantsissa. Terveimpiä ovat kontiolahtelaiset ja joensuulaiset.

Eroihin vaikuttavat elintavat, kuten tupakointi, alkoholin käyttö, ruokailu, liikkuminen ja nukkuminen. Väestön terveyteen ja sairastamiseen heijastuvat myös koulutustausta, taloudellinen tilanne ja työttömyyskin, samoin sote-palvelujen toimivuus.