Lauantai, 24.8.2019 
Perttu
Pääkirjoitus

Lohikaloille uutta toivoa useissa vesissä

  • Karjalainen
Etelä-Karjalassa puretaan kolme voimalaitospatoa Hiitolanjoesta. Kosket palautetaan luonnontilaisiksi. Se mahdollistaa muutaman vuoden päästä erittäin uhanalaisen Laatokan järvilohen pääsyn lisääntymisalueilleen.

Merkityksestä kertoo se, että tulevaisuudessa Rautjärven Hiitolan koskista odotetaan kalastuskohteena jopa Tenojoen veroista lohijokea. Siihen menee vielä vuosia, mutta tärkeintä, että lohikantojen pelastamisessa päästään liikkeelle ja edetään laajalla yhteistyöllä.

Uutta toivoa on myös Saimaan järvilohelle. Kontiolahdessa Pielisjoen Kuurnan voimalaitoksen tulvauomaan rakennetaan parhaillaan pienvoimalaa. Sen avulla voidaan vettä juoksuttaa ympäri vuoden riittävästi, jotta syntyy mahdollimman alkuperäistä ympäristöä lohikalojen kutualueeksi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kuurnan yläpuolisilla vesillä Ala-Koitajoella on kunnostettu kutualueita. Lieksanjoella on yritetty emokalapyynnillä elvyttää poikastuotantoa. Tulokset ovat olleet lupaavia, joskin hitaita. Kalaportaiden rakentamista on selvitetty ja kustannuksia laskettu, mutta portaiden toimivuutta on pidetty kovaan hintaan nähden epävarmana, eikä hankkeita ole toteutettu.

Selvää on, että tarvitaan Hiitolanjoen ja Kuur­nan kaltaisia järeämpiä toimia, jos tosissaan halutaan säilyttää ja elvyttää ainulaatuisia lohikantoja. Sähköntuotannolle vähämerkityksisiä voimalaitospatoja on muuallakin kuin Hiitolanjoella.

Torniojoella tänä kesänä havaittu lohien sairastaminen toistaiseksi tuntemattomasta syystä lisää painetta kiirehtiä lohikantojen pelastushankkeita. Yhtään lohijokea ei ole enää varaa menettää.

Keskusteluun on noussut myös Heinäveden Palokin koskien vapauttaminen lohikalojen lisääntymisalueeksi (Karjalainen, 27.7.). Toivottavasti tämäkin hanke aikanaan etenee, vaikka voimalan purkaminen olisikin kalliimpi operaatio kuin 3,2 miljoonaa euroa maksava Hiitolanjoen patojen purkaminen.

Suopeutta ja mahdollisuuksia lisää, jos voimayhtiöille taataan vesivoiman menetyksen arvo. Toinen tärkeä on laaja rahoituspohja Hiitolanjoen ja Kuurnan hankkeiden tapaan. Valtion ja voimayhtiöiden lisäksi kimppaan tarvitaan yritysten, yhteisöjen ja yksitystahojenkin rahoitusta. Osana joukkoa Kuurnan hanketta tukee myös PunaMusta Media Oyj.