Lauantai, 24.8.2019 
Perttu
Pääkirjoitus

Hallitus taipumassa sähkön siirtomaksuissa

  • Karjalainen
Harva asia on viime vuosina ärsyttänyt tavallisia suomalaisia niin paljon kuin sähkön siirtomaksujen nousukierre ja jatkuvat korotukset. Nyt hallitus on elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) suulla taipumassa toimenpiteisiin. Muutoksilla on tarkoitus rajata siirtomaksujen suuria kertakorotuksia (Karjalainen, 31.7.). Samoin aiotaan etsiä vaihtoehtoja kalliille sähköverkon maakaapeloinnille, jolla selitetään siirtomaksujen nostoa.

Muutokset eivät tapahdu heti ja nopeasti. Hyvä on kuitenkin, jos hallitus ryhtyy toimiin pelkän hurskaan kuuntelun ja hövelien puheiden sijaan.

Ministeri Kulmuni väläyttää myös siirtomaksujen korotuskaton laskemista. Tämä tuskin toteutuu, sillä se tarkoittaisi sähköverkkoyhtiöiden tulonmuodostukseen ja voittoon puuttumista. Todennäköisesti etsitään muita keinoja.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kansalaisten, kuluttajien ja keskustapoliitikkojen mielestä sähköverkkojen yksityistäminen 2010-luvun alussa oli virhepäätös. Keskustalaisten on helppo olla tuota mieltä, kun puolue ei ollut mukana silloisessa hallituksessa päättämässä asiasta.

Sen jälkeen kehitys on kuitenkin johtanut siihen, että sähkön siirtomaksut ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Osasyy sähkölaskun kasvuun on veroilla. Valtiovalta on korottanut vaivihkaa sähköveroa kymmenessä vuodessa yhteensä toistasataa prosenttia.

Kuluttajat ovat ymmällään. Suomalaisia patistetaan säästämään sähköä muun muas­sa ilmastonmuutoksen takia. Sähkölasku kuitenkin paisuu, vaikka sähkön kulutus ei kasvakaan. Siirtomaksu peritään myös nollakulutuksesta. Kansalaiset kokevat tämän kohtuuttomaksi.

Verkkoyhtiöiden kannankin ymmärtää. Kustannuksia syntyy, vaikka yksittäinen kuluttaja ei sähköä käyttäisikään. Verkkoyhtiöillä ei ole muita tuloja kuin siirtomaksut. Yhtiöiltä edellytetään jakeluverkon toimintavarmuutta. Siksi on investoitava maakaapelointiin, joka on kallista, ja rakentaminen vaatii riittäviä siirtomaksuja.

Alueelliset erot ovat suuret. Hallitukselta odotetaan kohdennettuja täsmätoimia, esimerkiksi sähköveron porrastamista alueellisten erojen tasoittamiseksi eri puolilla Suomea. Sähköverkon rakentaminen ja ylläpito kun on kalliimpaa harvaan asutulla maaseudulla kuin tiiviisti asutuissa kaupunkitaajamissa.