Lauantai, 24.8.2019 
Perttu
Pääkirjoitus

Vaalirahoituksen taakse on nähtävä selvemmin

  • Karjalainen
Kun vaalirahakohu pääsi valloilleen Suomessa vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen, jälkipyykin, rikosepäilyjen, poliittisen kriisin ja vaalirahoituslain voimaantulon jälkeen olisi luullut, että tämä asia on Suomessa nyt kunnossa. Ei kuitenkaan siltä näytä.

Miten se ilmenee? Esimerkiksi välinpitämättömyytenä. Perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen ja ruotsalaisten Ida Schauman rikkoivat vaalirahoituslakia eurovaalien yhteydessä (STT, 30.7.).

Kumpikaan ei jättänyt ilmoitusta vaalirahan alkuperästä määräaikaan mennessä. Molemmat kuitenkin jättivät ilmoituksensa, mutta myöhässä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Vaalirahailmoituksiin ja itse rahoitukseen liittyy lisäksi epäselvyyksiä, kuten SDP:n Niina Malmilla, joka sai 10 000 euron suuruisen tuen Imatrankoskenparrassäätiöltä. Malm ilmoitti kyllä tämän tuen, mutta ongelma onkin se, että hän istuu itse säätiön hallituksessa. Lisäksi vaalirahoituslain mukaan ehdokas ei saa vastaanottaa eduskuntavaaleissa samalta tukijalta enempää kuin 6 000 euroa (Verkkouutiset, 18.6.)

Eduskuntavaalien vaalirahoitukseen ja ilmoitukseen liittyy useita muitakin epäselvyyksiä (HS, 24.7.), muun muassa pääministeri Antti Rinteellä (sdp) ja Lauri Ihalaisella (sdp)

Vakavaksi asian tekee se, että edelleen vaalirahoituksen alkuperästä jää merkittävä osa täysin pimentoon. Helsingin Sanomien mukaan (24.7.) viime kevään eduskuntavaalien rahoituksesta jäi tuntemattomaksi yhteensä 3,95 miljoonaa euroa.

Tämä on peräti 40 prosenttia ehdokkaiden ilmoittamasta kampanjakuluihin kerätystä potista. Kansalaiset eivät siis tiedä, mistä tämä rahapotti on poliitikoille tullut vaalikampanjointia varten. 40 prosenttia on 100 prosenttia liikaa.

Hallitusohjelmassa on kirjaus vaalirahalainsäädännön kehittämisestä. Oikeusministeri Anna-Maija Henriksson (rkp.) kertoo, että ministeriö puuttuu asiaan syksyllä. Hän myös myöntää, että vaalirahoituslaissa on aukkoja (HS, 25.7.)

Tavoitteena tulee olla läpinäkyvyyden lisääminen entisestään. Miksi? Siksi, että kansalaisten on tiedettävä, millaisia kytköksiä poliitikoillamme on vaikkapa yritysmaailmaan tai järjestöihin.

Niin se demokratia toimii ja toteutuu. Niin sen pitää toimia ja toteutua.